Anu-Eli­na Er­vas­ti, Vii­vi Sal­mi­nen / STT

Suo­mes­sa ma­te­ma­tii­kan osaa­mi­nen Pisa-tut­ki­muk­ses­sa on pu­don­nut voi­mak­kaam­min kuin kos­kaan ai­kai­sem­min. Li­säk­si lu­ku­tai­to oli osaa­mis­tu­lok­sia mit­taa­vas­sa Pisa-tut­ki­muk­ses­sa his­to­ri­al­li­sen hei­kol­la ta­sol­la. Asi­as­ta ker­too Jy­väs­ky­län yli­o­pis­ton yli­o­pis­to­tut­ki­ja Ar­to Aho­nen tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa.

Tuo­reet Pisa-tu­lok­set jul­kis­tet­tiin tä­nään.

Myös luon­non­tie­teis­sä hei­ken­ty­mi­nen on ol­lut ta­sais­ta, mut­ta ei niin voi­ma­kas­ta kuin ma­te­ma­tii­kas­sa. Vaik­ka luon­non­tie­teis­sä Pisa-tu­lok­set ovat hei­ken­ty­neet, tu­lok­set ovat kui­ten­kin edel­leen var­sin hy­väl­lä ta­sol­la.

Ope­tus­mi­nis­te­ri An­na-Maja Hen­riks­son (r.) sa­noo tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa, et­tä op­pi­mis­tu­los­ten ke­hi­tys on kään­net­tä­vä ja Pisa-tu­lok­siin suh­tau­dut­ta­va va­ka­vuu­del­la.

Hän muis­tut­taa, et­tä suo­ma­lais­nuor­ten osaa­mi­sen heik­ke­ne­mi­nen on kui­ten­kin osa maa­il­man­laa­juis­ta il­mi­ö­tä. Hä­nen mu­kaan­sa op­pi­mis­tu­los­ten suun­nan kään­tä­mi­nen ei ole help­poa, mut­ta ei mah­do­ton­ta­kaan.

Hen­riks­son sa­noo, et­tä suo­ma­lais­nuor­ten osaa­mi­ses­ta on huo­leh­dit­ta­va ja on yh­tei­nen vel­vol­li­suus pi­tää huol­ta sii­tä, et­tä lap­set ja nuo­ret saa­vat pe­rus­tai­dot, jot­ta he voi­vat ede­tä opin­nois­saan ja elä­mäs­sään.

Hän li­sää ole­van­sa yl­peä sii­tä, et­tä vai­ke­as­sa ta­lou­del­li­ses­sa ti­lan­tees­sa hal­li­tus pa­nos­taa kou­lu­tuk­seen. Hal­li­tus lu­pa­si jo hal­li­tu­soh­jel­mas­sa, et­tä pe­ru­so­pe­tus­ta vah­vis­te­taan 200 mil­joo­nal­la hal­li­tus­kau­den lop­puun men­nes­sä.

– Ha­lu­am­me, et­tä jo­kai­nen lap­si osaa lu­kea, kir­joit­taa ja las­kea, et­tä on riit­tä­vät pe­rus­tai­dot, joil­la pär­jää jat­ko-opin­nois­sa.

Ma­te­ma­tii­kas­sa heik­ko­jen osaa­jien osuus on Suo­mes­sa kas­va­nut nel­jän­nek­seen, kun hei­tä oli vie­lä 2000-lu­vun al­ku­puo­lel­la vain noin seit­se­män pro­sent­tia. Sa­mal­la eri­no­mais­ten osaa­jien osuus on las­ke­nut al­le kym­me­ne­so­saan.

Vaik­ka tu­lok­set ovat las­ke­neet niin ma­te­ma­tii­kas­sa, lu­ku­tai­dos­sa kuin luon­non­tie­teis­sä­kin, Suo­mi on yhä OECD-mai­den kes­ki­ar­von ylä­puo­lel­la. Uu­sim­mas­sa, vuon­na 2022 teh­dys­sä tut­ki­muk­ses­sa op­pi­mis­tu­lok­set heik­ke­ni­vät poik­keuk­sel­li­ses­ti val­ta­o­sas­sa OECD-mai­ta.

Uu­sim­man tut­ki­muk­sen pää­a­lu­ee­na oli ma­te­ma­tiik­ka, jos­sa Suo­mi oli vie­lä 2000-lu­vun alus­sa kah­del­la tut­ki­mus­ker­ral­la ver­tai­lun kär­jes­sä. Vuon­na 2018 Suo­men si­joi­tus oli 11:s ja uu­sim­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa 20:s. Mai­den vä­li­seen ver­tai­luun on to­sin suh­tau­dut­ta­va osin va­rauk­sel­la, sil­lä kai­kis­sa mais­sa vas­tau­sas­te ei täl­lä ker­taa yl­tä­nyt Pisa-tut­ki­muk­sen stan­dar­dei­hin.

Suo­ma­lais­nuor­ten ma­te­ma­tii­kan osaa­mi­sen kes­ki­ar­vo oli 484 pis­tet­tä, kun OECD-mai­den kes­ki­ar­vo oli 472. Par­hai­ten ma­te­ma­tii­kas­sa pär­jä­si jouk­ko itäi­sen Aa­si­an mai­ta ja alu­ei­ta, kär­jes­sä Sin­ga­po­re. Eu­roo­pan mais­ta pa­ras tu­los oli Vi­rol­la, joka oli seit­se­män­te­nä.

Pisa-tut­ki­mu­soh­jel­ma sel­vit­tää OECD-mai­den 15-vuo­ti­ai­den nuor­ten osaa­mis­ta yleen­sä kol­men vuo­den vä­lein. Suo­ma­lais­nuor­ten pis­te­mää­rien kes­ki­ar­vot ovat las­ke­neet mel­ko ta­sai­ses­ti vuo­si­tu­han­nen alun huip­pu­vuo­sis­ta. Uu­sim­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa las­ku näyt­tää osin kiih­ty­neen.

Ma­te­ma­tii­kan osaa­mi­nen on Suo­mes­sa las­ke­nut ta­sai­ses­ti sekä ty­töil­lä et­tä po­jil­la, kun tu­lok­sia ver­ra­taan edel­li­seen eli vuo­den 2018 tut­ki­muk­seen.

Maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten op­pi­lai­den ma­te­ma­tii­kan tu­lok­set oli­vat kes­ki­mää­rin hei­kom­pia kuin syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten. Ero to­sin ka­pe­ni hie­man, kos­ka syn­ty­pe­räis­ten suo­ma­lais­ten koh­dal­la las­ku oli voi­mak­kaam­paa.

So­si­oe­ko­no­mi­set erot ovat sen si­jaan kas­va­neet hie­man, kos­ka alim­man so­si­oe­ko­no­mi­sen taus­tan op­pi­lai­den tu­lok­set hei­ken­tyi­vät hie­man enem­män kuin hy­vä­o­sai­sim­mas­ta taus­tas­ta tu­le­vien.

Edel­li­ses­sä tut­ki­muk­ses­sa vuon­na 2018 suo­ma­lais­nuor­ten osaa­mi­nen lu­ku­tai­dos­sa ja luon­non­tie­teis­sä oli kol­man­nek­si pa­ras­ta mui­hin OECD-mai­hin ver­rat­tu­na. Uu­sim­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa Suo­men tu­los on mo­lem­mis­sa edel­leen kes­ki­ar­voa kor­ke­am­pi, mut­ta lu­ku­tai­dos­sa pis­te­kes­ki­ar­vo on las­ke­nut pe­rä­ti 30 pis­tet­tä ja luon­non­tie­teis­sä­kin las­ke­va tren­di on ol­lut OECD-mai­den kes­ki­ar­voa voi­mak­kaam­pi.

Suo­ma­lais­nuor­ten kes­ki­ar­vo ma­te­ma­tii­kas­sa oli 64 pis­tet­tä ma­ta­lam­pi kuin huip­pu­vuon­na 2006.

Pisa-tut­ki­mus to­teu­tet­tiin vuon­na 2022 kah­dek­san­nen ker­ran. Uu­sim­man ja edel­li­sen tut­ki­muk­sen vä­lis­sä oli poik­keuk­sel­li­ses­ti nel­jä vuot­ta, sil­lä vuon­na 2021 to­teu­tus­ta ly­kät­tiin vuo­del­la ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mi­an vuok­si.

Ko­ro­na­ti­lan­ne on vai­kut­ta­nut tut­ki­muk­seen osal­lis­tu­nei­den nuor­ten kou­lun­käyn­tiin, mut­ta se ei näy­tä ai­na­kaan yk­si­se­lit­tei­ses­ti se­lit­tä­vän Suo­men tu­los­ten las­kua. Pan­de­mia-ajan on to­det­tu vai­kut­ta­neen eten­kin vai­ke­as­sa ase­mas­sa ole­viin op­pi­lai­siin. Pisa-tut­ki­muk­ses­sa suo­ma­lais­nuo­ril­la oli kui­ten­kin pää­o­sin hyvä luot­ta­mus ky­kyi­hin­sä ja esi­mer­kik­si ko­ke­muk­set ko­ro­na-ajan kou­lun­käyn­nis­tä oli­vat kes­ki­mää­rin hy­viä, huo­mau­te­taan OKM:n tie­dot­tees­sa.

Ma­te­ma­tiik­kaan liit­ty­vä ah­dis­tus oli tut­ki­muk­ses­sa OECD-mai­den vä­häi­sin­tä, ja lä­hes nel­jä vii­des­tä koki opet­ta­jan an­ta­van li­sä­a­pua tar­vit­ta­es­sa.

– Op­pi­lai­den asen­teis­sa näyt­tää ta­pah­tu­neen mo­nin pai­koin po­si­tii­vis­ta muu­tos­ta, mut­ta tämä ei näy­tä hei­jas­tu­van osaa­mi­seen, tie­dot­tees­sa to­de­taan.