Holmlund: Varautuminen lisää turvallisuutta
Talvimyrsky Hannes muistutti meitä siitä, miksi varautuminen on tärkeää. Myrskytuulet repivät kattoja, katkoivat sähköjä, kaatoivat puita ja puhalsivat kaksi lentokonetta kiitoradalta lumipenkkaan.
Suomessa varautuminen on pitkään ollut suunnitelmallista, ja viranomaiset harjoittelevat säännöllisesti yhdessä erilaisten kriisitilanteiden varalta. Näin tehdään myös Satakunnassa, hyvinvointialueella, kunnissa, yrityksissä.
Vaikka yhteiskunnan varautuminen ja auttamisen ketju on osaavien ammattilaisten käsissä, myös tavallisilta kansalaisilta edellytetään omatoimisuutta. Jokaisella tulisi olla riittävä kotivara, jonka turvin voimme selvitä 72 tuntia ilman ulkopuolista apua.
Normaalikuntoiset pystyvät paremmin huolehtimaan itsestään, mutta apu on saatava nopeasti niille, joiden terveys ja toimintakyky ovat heikentyneet. Heitä asuu entistä enemmän omassa kodissaan.
Satakunnan hyvinvointialue on joutunut puristamaan toimintansa raamit varsin tiukiksi. Alijäämät on katettava ja lakisääteiset tehtävät hoidettava. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme toimia itsenäisenä hyvinvointialueena.
Vuoden 2026 talousarviossa säästöjä on jouduttu kohdentamaan myös pelastus- ja ensihoitopalveluun, sopeutustoimet toteutetaan lähinnä toimintatapoja muuttamalla. Vaikka muutokset eivät ole suuria, on tärkeää, että tilannetta seurataan tarkkaan sekä arvioidaan tarpeen vaatiessa uudelleen.
Pelastus- ja ensihoitopalveluiden toimivuus kaikissa tilanteissa on erittäin tärkeää. Ensi vuonna aloitetaan selvitystyö siitä, millaisia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä voitaisiin saada näiden toimintojen yhdistämisestä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Tulevaisuuteen on syytä katsoa avoimin mielin. Tämä ei koske pelkästään pelastus- ja ensihoitopalveluja vaan koko hyvinvointialuetta. Mikäli aiomme olla tulevaisuudessa itsenäinen hyvinvointialue, se edellyttää meiltä rohkeutta ja aitoa tahtoa uudistua.
Anne Holmlund
Aluehallituksen jäsen (kok.), Satakunnan hva

