Järvelä: Tunnelma on sittenkin se tärkein
Aina ei tarvita huippujoukkueita, supertähtien säihkettä eikä mahtipontisia kulisseja. Vaatimattomammatkin puitteet riittävät. Tunnelma on se, joka ratkaisee – urheilussakin.
Kisatunnelma on huikea yhdistelmä jännitystä, yhteisöllisyyttä ja suuria tunteita. Se täyttyy äänistä ja väreistä. Katsomon pauhuun sekoittuva rumpujen pärinä, lippujen meri ja stadionin valot luovat oman maailmansa.
Muistoihin jäävät tähtihetket kokee usein yllättävissä tilanteissa ja joskus hyvin karuissa puitteissa. Loisto oli kaukana Herlev Eaglesin betonibunkkerissa ja DEL-liigassa kiekkoilevan Krefeldin hikisessä harkkahallissa. Molempiin oli ahtautunut reilut 1 000 lätkäfania.
Kiihkeä meno ja täysi tupa, jossa mellakkapoliisien tultua leijaili jopa ripaus vaaran tunnetta. Sen saman aisti myös Legia Varsovan kotistadionilla ja Gdanskista Gdyniaan kiitäneessä junassa, jossa tilanne riistäytyi käsistä. Aineelliset vahingot olivat tuntuvat ja verikin roiskui. Hurjalta tuntui, mutta hengissä sentään selvisivät sekä paikallispeliin kiirehtineet että sivulliset.
Draama ja arvaamattomuus ovat silti urheilun suola. Ennakkosuosikin häviö tai altavastaajan voitto tuovat väristyksiä ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitä lisää kotijoukkueen väreihin sonnustautuminen. Koripallon eliittiin kuuluvan Liettuan mahtiseuran Zalgiriksen hallin lehtereillä sympatiat saa jo valkovihreällä ”poskitatuoinnilla”.
Oman jännitysmomenttinsa elämyksiä etsivälle tarjoaa pelipaikan löytäminen ja pääsylippujen hankinta. Viimeksi näin kävi Italiassa. Juna vei porilaiset Bergamosta Bresciaan. Ryhmä oli vartin myöhässä ja peli oli jo potkaistu käyntiin. Lippuluukut oli alkuvihellyksen jälkeen suljettu, eikä mitään ollut tehtävissä. Jäimme tylysti Rigamonti-stadionin porttien taakse. Säännöt ovat sääntöjä ja oppia ikä kaikki. Tiedämme nyt Italian tiukan tikettikäytännön. Muistojen joukkoon siirtyi silti tämäkin takaisku. Se haalenee, mutta ei häviä.
Vesa-Pekka Järvelä
Urheilutoimittaja, Pori

