Pian pää­sem­me taas ää­nes­tä­mään eli va­lit­se­maan eu­ro­par­la­men­taa­ri­kot Suo­men ää­ni­tor­vik­si Eu­roo­pan uni­o­niin. Vaik­ka EU saat­taa usein tun­tua etäi­sel­tä, se löy­tyy mo­nen ar­ki­sen asi­an ta­kaa. EU:n an­si­os­ta voim­me opis­kel­la, teh­dä töi­tä ja käy­dä kaup­paa va­paam­min ym­pä­ri Eu­roop­paa. Tai vaik­ka­pa käyt­tää pu­he­lin­ta ja net­tiä koh­tuu­hin­taan Eu­roo­pas­sa reis­sa­tes­sa.

Suu­ret ja su­ju­voit­ta­vat asi­at pi­tää­kin ol­la EU:n agen­dal­la. Il­mas­ton­muu­tos­ta tor­jum­me pa­rem­min yh­des­sä, kuin jo­kai­nen maa yk­si­tel­len. Sa­mal­la on muis­tet­ta­va, et­tä jä­sen­val­ti­ot ovat it­se­näi­siä ja kes­ke­nään eri­lai­sia. Sik­si sään­te­lys­sä on tär­ke­ää jät­tää si­jaa kan­sal­li­sel­le toi­meen­pa­nol­le ja mai­den omi­nais­piir­tei­den huo­mi­oo­not­ta­mi­sel­le.

Lii­an yk­si­tyis­koh­tais­ta tai kei­no­ja ka­te­go­ri­ses­ti ulos ra­jaa­vaa sään­te­lyä sen si­jaan pi­tää vält­tää. Eli enem­män rau­haa, va­kaut­ta, vau­raut­ta ja tur­val­li­suut­ta edis­tä­vää po­li­tiik­kaa – ja vä­hem­män pul­lon­kork­kien uu­si­mis­ta tai pak­ko­re­mont­te­ja edel­lyt­tä­vää sään­te­lyä.

Kes­kus­ta ta­voit­te­lee ryh­tiä Eu­roop­paan. Se tar­koit­taa tin­ki­mä­tön­tä Suo­men puo­len pi­tä­mis­tä ja yh­teis­tä vas­tuun­kan­toa suu­ris­ta ky­sy­myk­sis­tä. Kun maa­il­ma ym­pä­ril­läm­me vel­loo, pi­tää EU:n kes­kit­tyä tur­val­li­suu­den ja huol­to­var­muu­den vah­vis­ta­mi­seen sekä ta­lou­den kas­vuun.

Kes­kus­ta ha­lu­aa EU:n pi­tä­vän pa­rem­paa huol­ta ruo­an, ener­gi­an ja raa­ka-ai­nei­den riit­tä­vyy­des­tä. Kun vä­hen­näm­me Eu­roo­pan riip­pu­vuut­ta muis­ta man­te­reis­ta, li­sään­tyy va­kaus ja tur­val­li­suus. Ko­ti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuus on tur­vat­ta­va. Tämä on ruo­ka­maa­kun­ta Sa­ta­kun­nal­le­kin erit­täin tär­ke­ää.

Kes­kus­ta pi­tää tiu­kas­ti kiin­ni myös sii­tä, et­tä met­sä­po­li­tiik­ka kuu­luu kan­sal­li­seen toi­mi­val­taan. Osaam­me it­se par­hai­ten päät­tää met­siem­me kes­tä­väs­tä käy­tös­tä, sii­hen liit­ty­vät eri ulot­tu­vuu­det huo­mi­oi­den.

On myös asi­oi­ta, jois­sa tar­vi­taan vah­vaa yh­teis­tä EU-ta­sois­ta sään­te­lyä. Esi­merk­ki­nä täl­lai­ses­ta nos­tan esiin kan­sain­vä­lis­ten so­me­jät­tien toi­min­nan, jo­hon toi­von EU:lla ole­van roh­keut­ta puut­tua ny­kyis­tä vah­vem­min. Lii­an kou­kut­ta­vat so­me­a­lus­tat vai­kut­ta­vat ter­vey­teem­me ja jyr­ken­tä­vät yh­teis­kun­nal­lis­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua. Lain­sää­dän­nöl­lä voi­daan puut­tua sekä yri­tys­ten tie­don­ke­ruu­seen et­tä al­go­rit­mei­hin.

Muun mu­as­sa näi­den asi­oi­den vuok­si kan­nus­tan sa­ta­kun­ta­lai­sia ää­nes­tä­mään vilk­kaas­ti.

Ee­va Kal­li

Kan­sa­ne­dus­ta­ja (kesk.)