Edus­kun­nan syys­kau­si on vii­mein al­ka­nut ko­hu­jen täyt­tä­män ke­sän jäl­keen. Vii­me vii­kol­la käy­tiin tar­peel­li­nen ja tär­keä kes­kus­te­lu ra­sis­mis­ta sekä syr­ji­mät­tö­myy­den edis­tä­mi­ses­tä. Ke­sän ai­ka­na Pe­rus­suo­ma­lai­sis­ta, hal­li­tuk­ses­ta ja koko Suo­mes­ta on maa­lat­tu sel­lais­ta ku­vaa, joka ei ai­van pidä paik­kaan­sa. Suo­mi ei tut­ki­mus­ten mu­kaan ole maa­il­man ra­sis­ti­sim­pia mai­ta, vaan meil­lä esi­mer­kik­si maa­han­muut­ta­jat ovat on­nel­li­sem­pia kuin suu­res­sa osas­sa muu­ta maa­il­maa.

Suo­men lain­sää­dän­tö tar­jo­aa var­sin hy­vät työ­ka­lut yh­den­ver­tai­suu­den ja syr­ji­mät­tö­myy­den edis­tä­mi­seen. Li­säk­si kaik­ki puo­lu­eet ja mer­kit­tä­vät po­liit­ti­set toi­mi­jat hy­väk­sy­vät pe­rus­tus­la­kim­me kir­jauk­set sii­tä, et­tei ke­tään saa aset­taa il­man hy­väk­syt­tä­vää syy­tä su­ku­puo­len, iän, al­ku­pe­rän, kie­len, us­kon­non, va­kau­muk­sen, mie­li­pi­teen, ter­vey­den­ti­lan, vam­mai­suu­den tai muun hen­ki­löön liit­ty­vän syyn pe­rus­teel­la eri­ar­voi­seen ase­maan. Hal­li­tu­soh­jel­mas­sa ei ole mi­tään tä­män kir­jauk­sen kans­sa ris­ti­rii­das­sa ole­vaa.

On tie­tys­ti sel­vää, et­tä po­lii­tik­ko­jen on syy­tä miet­tiä kie­len­käyt­tö­ään. Ar­vo­kas ja kun­ni­oit­ta­va käyt­täy­ty­mi­nen ei tar­koi­ta mie­li­pi­teen­va­pau­den ra­joit­ta­mis­ta. Mie­li­pi­teen­va­pau­des­ta on­kin pi­det­tä­vä tiu­kas­ti kiin­ni. Se on kan­sa­lai­soi­keus, jon­ka ra­jo­ja toi­si­naan väis­tä­mät­tä ko­e­tel­laan­kin. En us­ko, et­tä ke­tään kan­sa­ne­dus­ta­jaa on kui­ten­kaan va­lit­tu edus­kun­taan kil­pai­le­maan sii­tä, kuka pu­huu tai käyt­täy­tyy il­ke­ä­mie­li­sim­min ja osaa par­hai­ten lait­taa toi­sel­le jau­hot suu­hun, vaan mei­dät on ää­nes­tet­ty te­ke­mään työ­tä Suo­men tu­le­vai­suu­den puo­les­ta.

Hal­li­tus sai per­jan­tain ää­nes­tyk­ses­sä edus­kun­nan luot­ta­muk­sen. Toi­von, et­tä tämä aset­taa ke­sän ko­huil­le jon­kin­lai­sen pis­teen, vaik­ka kes­kus­te­lut ei­vät var­mas­ti sii­hen lopu. Voim­me tie­tys­ti jat­kaa tois­tem­me men­nei­den sa­no­mis­ten ja te­ke­mis­ten ton­ki­mis­ta, mut­ta on hyvä tie­dos­taa sen ole­van lo­pu­ton suo, jon­ka tar­po­mi­sel­le ei tule lop­pua. Kai­ken sen ajan ja ener­gi­an voi­sim­me käyt­tää edis­tääk­sem­me nii­tä asi­oi­ta, joi­ta ää­nes­tä­jäm­me meil­tä odot­ta­vat. Vaa­li­ken­til­lä ol­tiin huo­lis­saan tur­val­li­suu­des­ta, työ­pai­kois­ta ja toi­meen­tu­los­ta, sote-pal­ve­luis­ta sekä kou­lu­tuk­ses­ta. Niis­tä huo­leh­ti­mi­nen edel­lyt­tää kroo­ni­ses­ti epä­ta­sa­pai­nos­sa ole­van jul­ki­sen ta­lou­den kun­toon lait­ta­mis­ta. Vain hy­vin­voi­val­la jul­ki­sel­la ta­lou­del­la voim­me yl­lä­pi­tää hy­vin­voin­ti­val­ti­om­me pe­rus­teh­tä­viä. Niis­tä huo­leh­ti­mi­seen tar­vi­taan yh­teis­työ­tä yli puo­lu­e­ra­jo­jen.

Jari Kos­ke­la

Kan­sa­ne­dus­ta­ja (ps.)