Korkeaoja: Hyvinvointialueiden rahoituslakia pitää korjata kiireesti oikeudenmukaiseksi
Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa tiesin, että Suomen historian suurimman julkisen sektorin uudistuksen toimeenpano on vaikea ja vaativa tehtävä, joka kestää vuosia.
Oletin kuitenkin, että kuohuvan kosken jälkeen olisimme vähän rauhallisemmassa suvantovaiheessa nyt kun jo viidettä budjettia eli vuoden 2027 talousarviota ja toimintasuunnitelmaa valmistellaan. Pieleen meni ennustukseni, koskessa mennään edelleen.
Miksi näin? Suurin ongelma johtuu epäonnistuneesta rahoituslaista. Hyvinvointialueille piti siirtyä sama rahoitus, minkä kunnat ja kuntayhtymät olivat käyttäneet sote-menoihin ennen muutosta. Näin ei tapahtunut. Lisäksi erilaisten tietojärjestelmien, mm. potilastietojärjestelmien, yhteensovittaminen kesti kauemmin kuin oli oletettu ja maksoi lisäksi paljon. Vaikka muutokseen ohjattiin valtiolta lisärahoitusta, muodostuivat ensimmäisten vuosien tulokset lähes kaikilla hyvinvointialueilla alijäämäisiksi kahtena ensimmäisenä vuonna.
Rahoituslain mukaan nämä alijäämät pitää kattaa lähivuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä. Satakunnan kahden ensimmäisen vuoden noin 100 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämää saadaan viime ja tämän vuoden aikana vähennettyä noin puoleen alkuperäisestä, mutta jatko tulee olemaan vaikea, ellei mahdoton tehtävä.
Satakunnan hyvinvointialueen tulisi kyetä kattamaan loput kertyneestä alijäämästä tilanteessa, jossa rahoituslain mukainen valtion rahoitus ei lisäänny vuosina 2027 ja 2028 juuri ollenkaan samaan aikaan kun palkka- ja muut toimintamenot kuitenkin kasvavat joka vuosi. Eikä palvelutarvekaan vähene väestön ikääntyessä, päinvastoin.
Nykyinen rahoituslaki ohjaa lähivuosien lisärahoituksen lähes kokonaan Helsingille ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle. ” Rahoituslaki vinouttaa hyvinvointialueiden rahoitusmallia suurten ja kasvavien alueiden eduksi” kuten Iltalehden pääkirjoitus toteaa 12.8.2026. Lisäksi diagnooseihin perustuva tarveperuste suosii erityisesti Apotti-potilastietojärjestelmää käyttäviä ja muitakin suurimpia hyvinvointialueita.
Oli alusta pitäen selvää, että sote-uudistuksen kaltainen muutos tulee edellyttämään lakien korjauksia välittömästi, kun toimeenpanosta saadaan kokemuksia. Orpon-Purran hallituksella ongelmat ovat tiedossa, mutta korjaaviin toimiin ei ole ryhdytty. Haluavatko Kokoomus ja Perussuomalaiset tietoisesti ajaa tällä politiikalla ne hyvinvointialueet, jotka toimivat yliopistosairaalojen ulkopuolella, ylivoimaisiin vaikeuksiin, jopa pakkoliitoksiin. Satakunta kuuluu tähän ryhmään, vaikka emme toteutettujen tehostamistoimien takia kuulukaan arviointimenettelyn piiriin jo joutuneiden em. ryhmään myös kuuluvien hyvinvointialueiden joukkoon.
Juha Korkeaoja
aluevaltuutettu
aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja

