Po­rin Yrit­tä­jät piti vii­kon­lop­pu­na 45-vuo­tis­juh­la­gaa­lan­sa Po­rin Suo­ma­lai­sel­la Klu­bil­la. Juh­la­pu­heis­sa tuli esiin kak­si lu­kua, jot­ka hel­pos­ti jää­vät jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa var­joon. En­sim­mäi­nen luku on yh­dis­tyk­sen jä­sen­mää­rä, toi­nen työl­lis­tä­vä vai­ku­tus. Po­rin Yrit­tä­jil­lä on noin 1 300 jä­se­ny­ri­tys­tä ja se on koko maan vii­den­nek­si suu­rin yrit­tä­jäyh­dis­tys. Jä­se­ny­ri­tyk­set ovat myös mer­kit­tä­viä työl­lis­tä­jiä. Ne työl­lis­tä­vät yh­teen­sä yli 6 000 ih­mis­tä Sa­ta­kun­nas­sa. Luku on huo­mat­ta­va kau­pun­gis­sa, jon­ka elin­kei­no­e­lä­mää on to­tut­tu kat­so­maan suur­te­ol­li­suu­den kaut­ta. Sote-uu­dis­tuk­sen jäl­keen Po­rin kau­pun­gil­la on noin 3 000 työn­te­ki­jää. Sa­ta­kun­nan Osuus­kaup­pa työl­lis­ti vii­me vuon­na run­saat 1 100 ih­mis­tä. Ver­tai­lu ker­too pai­kal­lis­ten pk-yri­tys­ten mer­kit­tä­vyy­den myös työl­lis­tä­mi­ses­sä.

Po­rin his­to­ria muis­tut­taa, mi­ten pai­kal­li­nen yri­tys voi jät­tää jäl­ken­sä alu­ee­seen. Ro­sen­lew ei ol­lut vain teh­das ja työ­nan­ta­ja. Se vai­kut­ti kau­pun­gi­no­siin, te­ol­li­seen mai­se­maan ja osaa­mi­seen. Ahlst­rö­min jäl­ki nä­kyy Noor­mar­kus­sa ra­ken­nuk­sis­sa ja mai­se­mas­sa. Hack­li­nin his­to­ria kie­tou­tuu Re­po­saa­ren sa­ta­maan. F.A. Jusé­liuk­sen yri­tys­toi­min­nan pe­rin­tö nä­kyy Po­ris­sa Puu­vil­las­sa. Näis­sä ta­ri­nois­sa yri­tys on ol­lut enem­män kuin yri­tys. Se on ol­lut osa paik­ka­kun­taa. Tä­nään suu­ry­ri­tys­ten omis­tus on usein kan­sain­vä­lis­tä tai pörs­siyh­ti­öi­den kä­sis­sä. Pää­tök­siä voi­daan teh­dä kau­ka­na­kin Po­ris­ta. Pai­kal­li­ses­ti omis­tet­tu­jen yri­tys­ten mer­ki­tys ei ole kui­ten­kaan ka­don­nut. Pai­kal­li­nen yri­tys käyt­tää mui­ta pai­kal­li­sia pal­ve­lui­ta, työl­lis­tää, in­ves­toi seu­dul­le ja tu­kee usein ur­hei­lua tai kult­tuu­ria. Sen vai­ku­tus ulot­tuu omaa yri­tys­tä laa­jem­mal­le.

Po­rin Yrit­tä­jät pe­rus­tet­tiin vuon­na 1981. Män­ty­luo­don te­lak­ka ja muu suur­te­ol­li­suus oli nä­ky­vä osa kau­pun­gin iden­ti­teet­tiä. Va­luut­ta oli mark­ka ja Neu­vos­to­lii­ton kaup­pa tär­ke­ää. Nyt ele­tään eu­rois­sa, EU:ssa ja glo­baa­lis­sa ta­lou­des­sa. Po­riin ta­voi­tel­laan uu­sia in­ves­toin­te­ja, eri­tyi­ses­ti vih­re­än te­ol­li­suu­den ja ener­gi­an aloil­le. Nii­den vai­ku­tuk­sia mi­ta­taan ai­ka­naan työ­paik­koi­na, in­ves­toin­tei­na ja ve­ro­tu­loi­na. Sa­maan ai­kaan on hyvä muis­taa, et­tä Pori voi kas­vaa myös mo­nes­ta pie­nem­mäs­tä yri­tys­ta­ri­nas­ta. Yk­si kas­vaa, toi­nen palk­kaa en­sim­mäi­sen työn­te­ki­jän­sä, kol­mas löy­tää uu­den asi­ak­kaan­sa ja nel­jäs ke­hit­tää uu­den tuot­teen. Yri­tyk­sen koon li­säk­si kiin­nos­ta­vaa on myös se, mitä yri­tyk­sen ym­pä­ril­le syn­tyy.

Kim Huo­vin­lah­ti

Pää­toi­mit­ta­ja