Perhehoito ansaitsee vahvemman roolin Satakunnassa
Hoivasta keskustellaan usein eurojen, henkilöstöpulan ja palvelurakenteiden kautta. Liian harvoin kysymme, millaisessa ympäristössä ihminen voi elää turvallista, merkityksellistä ja ihmisarvoista arkea. Perhehoito tarjoaa tähän yhden vastauksen, jota Satakunnassa olisi syytä hyödyntää nykyistä enemmän.
Perhehoito on kodinomainen ja yhteisöllinen hoivan muoto, jossa ihminen kohdataan ensisijaisesti ihmisenä. Se tarjoaa turvallisuutta, jatkuvuutta ja läheisiä ihmissuhteita.
Perhehoitoa voidaan toteuttaa monella tavalla. Ihminen voi asua perhehoitajan kodissa joko lyhytaikaisesti tai pidempään, mutta perhehoitoa voidaan järjestää myös kotiin annettavana perhehoitona. Tällöin perhehoitaja tulee asiakkaan omaan kotiin ja tarjoaa siellä hoivaa, huolenpitoa ja tukea. Kotiin annettava perhehoito on tärkeä vaihtoehto esimerkiksi silloin, kun ihminen tarvitsee säännöllistä tukea, mutta pystyy vielä asumaan omassa kodissaan. Se tukee myös omaishoitajan jaksamista ja mahdollistaa omaishoidettavan kotona asumisen pidempään.
Perhehoito ei kuitenkaan koske vain ikäihmisiä. Sitä voidaan hyödyntää lasten, vammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja muiden tukea tarvitsevien henkilöiden hoidossa ja huolenpidossa. Se ei korvaa kotihoitoa tai palveluasumista, vaan täydentää palvelujärjestelmää ja oikea-aikaisesti toteutettuna vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.
Hyvinvointialueiden välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka aktiivisesti perhehoitoa hyödynnetään. Esimerkiksi Etelä-Savossa ikäihmisten perhehoidosta on saatu hyviä kokemuksia. Samaan aikaan valtakunnallisesti vain noin 4 500 ikäihmistä on perhehoidossa. On perusteltua kysyä, hyödynnämmekö me täällä Satakunnassa tämän hoivamuodon mahdollisuuksia riittävästi.
Vanhuspalvelut ovat monin paikoin kovien paineiden alla. Henkilöstön saatavuus on haaste, väestö ikääntyy nopeasti ja talouden tasapainottaminen ohjaa päätöksentekoa. Juuri tällaisessa tilanteessa tarvitaan rohkeutta arvioida kaikkia vaikuttavia ja inhimillisiä vaihtoehtoja. Perhehoidon kehittämisessä ei ole kyse vain kustannuksista, vaan ennen kaikkea elämänlaadusta, osallisuudesta ja siitä, että jokainen saa tarvitsemansa hoivan mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä.
Tämän vuoksi allekirjoittanut ja Keskustan aluevaltuustoryhmä on tehnyt kesäkuun Satakunnan aluevaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen perhehoidon vahvistamisesta. Aloitteessa esitetään, että hyvinvointialue selvittää perhehoidon nykyisen käytön, vertailee sen vaikuttavuutta ja kustannuksia muihin hoivamuotoihin sekä hyödyntää muiden hyvinvointialueiden hyviä käytäntöjä. Selvityksessä tulee huomioida myös kotiin annettavan perhehoidon mahdollisuudet ja se, miten sitä voitaisiin kehittää osaksi Satakunnan palvelukokonaisuutta.
Selvityksen pohjalta tulee valmistella suunnitelma perhehoidon lisäämiseksi hallitusti ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena tulee olla palvelu, joka tukee ihmisen mahdollisuutta elää omannäköistä elämää, säilyttää arjen jatkuvuus ja saada tarvittava tuki mahdollisimman lähellä omaa elinympäristöä.
Perhehoidon kehittäminen on arvovalinta. Se kertoo, haluammeko rakentaa hyvinvointialuetta, jossa hoivaa tarkastellaan ensisijaisesti ihmisen näkökulmasta. Satakunnassa kannattaa hyödyntää kaikki toimivat ja laadukkaat hoivamuodot. Myös kotiin annettavalla perhehoidolla on tässä kokonaisuudessa paljon nykyistä suurempi mahdollisuus.
Maarit Viikilä (kesk.)
Merikarvia

