Pessi: Maaseudun tulevaisuus ei löydy kaupungista
Tulevaisuudessa maaseutu voisi olla paikka, jota ei ole näivetetty palveluiden puutteeseen ja unohdettu kaupunkien kehittämisen varjoon. Kotimainen ruuantuotanto voisi kukoistaa, eikä sukutilojen jälkipolvet kokisi maalle jäämistä erakoitumiseksi. Kaupunkilaisten vapaa-ajan matkailu olisi mahdollista ympärivuotisesti elinvoimaisissa kylissä.
Satakunta on merkittävä alkutuotannon maakunta, jossa tuotetaan lihaa ja viljaa vientiin asti. Palveluiden keskittäminen kaupunkien keskustoihin, monipuolisten asumismuotojen puute ja joukkoliikenteen kulkuyhteyksien vähentäminen uhkaavat maaseudun tulevaisuutta. Kulttuurilla on myös iso merkitys maaseudun viihtyvyydelle, sillä joskus peltomaisemien ihastelun lisäksi voi ihminen kaivata musiikkia, tanssia tai teatteria.
Kaupungistumisen ihannointi on täydellinen vastakohta perinteiselle suomalaiselle maalaisromantiikalle. Hollannin Rotterdamissa on vedessä kelluva lypsykarjatila, joka mahdollistaa ruuantuotannon keskellä suurkaupunkia. Vaikka kelluva navetta on nykyajan teknologian kiistämätön taidonnäyte, näyttävät pienellä nurmialueella satamassa jaloittelevat lehmät silti katsojan silmiin lähinnä dystooppiselta tulevaisuudelta, jossa vihreä on vain väriä maalipurkista.
Maaseutu on yhteisöllinen asuinpaikka, jossa tuotetaan koko muulle Suomelle ruokaa ja elämyksiä, mutta myös eletään tavallista elämää. Toisen maailmansodan jälkeen maaseutua asutettiin ja rakennettiin valtava määrä infrastruktuuria. Nykyään niistä ajoista muistona ovat rapistuvat rakennukset: kyläkaupat, pankit ja kuppilat.
Ihmiset eivät valitse suurkaupunkeja asuinpaikakseen siksi, etteikö maaseudulla viihtyisi. Maaseutu ei kuole kaupungistumisen varjossa, vaan keskittämiseen tähtäävillä päätöksillä.
Satu Pessi
Kunnanvaltuutettu (vas.), Eurajoki

