Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Ul­ko­mi­nis­te­ri­ön kon­su­li­pääl­lik­kö­nä toi­mi­va Jus­si Tan­ner sai ko­men­nuk­sen Af­ga­nis­ta­nin pää­kau­pun­kiin Ka­bu­liin eva­kuo­i­maan lä­hin­nä Suo­men lä­he­tys­tös­sä työs­ken­nel­lyt­tä vä­keä. Ope­raa­tio oli kuin jän­ni­ty­se­lo­ku­vas­ta, jos­ta ei puut­tu­nut dra­ma­tiik­kaa ei­kä vaa­ral­li­sia ti­lan­tei­ta. Kä­si­kir­joi­tus­ta ei kui­ten­kaan ol­lut, vaan työs­sä piti re­a­goi­da no­pe­as­ti ala­ti vaih­tu­vien ti­lan­tei­den mu­kaan.

Vaa­ra oli koko ajan läs­nä. Ei niin­kään lä­he­tys­tö­ra­ken­nuk­ses­sa, vaan se ul­ko­puo­lel­la, jos­sa eva­kuo­i­ta­via ih­mi­siä oli. Kyse oli ää­rim­mäi­sen mo­ni­mut­kai­ses­ta ope­raa­ti­os­ta poik­keu­so­lois­sa.

Tan­ner ha­lu­aa muis­tut­taa, et­tei kyse ol­lut hu­ma­ni­taa­ri­ses­ta ope­raa­ti­os­ta, vaan tar­koi­tus oli pe­las­taa ”oi­ke­at ih­mi­set” ja jät­tää kaik­ki muut. Hän ko­ros­taa myös tii­min ja hy­vän kan­sain­vä­li­sen yh­teis­työn mer­ki­tys­tä.

Jus­si Tan­ner teki ko­ke­muk­sis­taan kir­jan, jos­sa käy­dään ta­pah­tu­mat tar­kas­ti läpi.

– Kai­voin kaik­ki vies­tin­vaih­dot teks­tei­nä, ää­ni­vies­tei­nä ja vi­de­oi­na, Tan­ner ker­too.

Ai­neis­toa koo­tes­saan Tan­ner kävi mie­les­sään uu­del­leen läpi kaik­ki kym­me­nen päi­vän ta­pah­tu­mat.

– Elin ne, tun­tei­neen ja tun­nel­mi­neen, hän sa­noo.

Kir­jas­sa ker­ro­taan, mi­ten pie­ni tii­mi pys­tyi kuin ih­meen kau­pal­la löy­tä­mään Suo­men suo­je­lun pii­riin kuu­lu­vat ja saa­maan hei­dän tur­vaan.

Jus­si Tan­ner len­si Pa­pan tu­ki­koh­das­ta Un­ka­ris­ta Ka­bu­liin se­ka­sor­ron kes­kel­le. Hä­nen ja tur­va­pääl­lik­kö Pat­rik Säi­län piti löy­tää kaik­ki ne af­ga­nis­ta­ni­lai­set lä­he­tys­tös­sä työs­ken­nel­leet, jot­ka oli­vat pii­lou­tu­neet eri puo­lil­le mil­joo­na­kau­pun­kia. Hei­dän hen­ken­sä oli vaa­ras­sa, kos­ka he työs­ken­te­li­vät län­si­maa­lai­sil­le. Teh­tä­vä näyt­ti alus­sa pe­rin vai­ke­al­ta. On­nek­si he sai­vat apua ul­ko­mi­nis­te­ri­ös­tä. Hei­tä tuli kol­me.

Kun sit­ten apuun rien­si 20 hen­gen suo­je­lu­jouk­ko, työ läh­ti su­ju­maan.

– Olim­me af­ga­nis­ta­ni­lai­siin lä­he­tys­töm­me työn­te­ki­jöi­hin yh­tey­des­sä what­sapp-vies­tein. Piti so­pia, mil­loin he tu­le­vat tie­tyil­le por­teil­le ja mi­hin ai­kaan. Kävi mel­koi­nen tuu­ri, et­tä täs­sä on­nis­tut­tiin ja saa­tiin hei­dät tur­vaan, muis­te­lee Tan­ner.

Avus­ta­jien oli toi­mit­ta­va re­ak­tii­vi­ses­ti, kos­ka koko ajan asi­at muut­tui­vat ja mut­kis­tui­vat. Mi­ten täl­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa, val­ta­vien ih­mis­mas­so­jen kes­kel­tä, voi löy­tää ne pe­las­tet­ta­vat ih­mi­set, kun vie­lä avus­ta­jien jouk­ko oli pie­ni?

Yle näyt­tää par­hail­laan sar­jaa Ka­bu­lin eva­kuo­in­neis­ta. Tan­ne­rin mu­kaan sar­jas­ta saa vir­heel­li­sen ku­van sii­nä mie­les­sä, et­tei heil­lä ja lä­he­tys­tös­sä ol­leil­la työn­te­ki­jöil­lä ol­lut hä­tää ei­kä pa­niik­ki­tun­nel­maa.

– Sain nu­kut­tua ihan hy­vin, ku­ten muut­kin pai­kal­la ol­leet. Huol­to pe­la­si koko ajan moit­teet­to­mas­ti. Hätä oli niil­lä, jot­ka oli­vat ul­ko­puo­lel­la, Tan­ner muis­tut­taa.

Kaik­ki­aan Tan­ne­rin ryh­mä sai eva­kuo­i­tua 414 ih­mis­tä. Heis­tä 50 oli EU:n hen­ki­lö­kun­taa ja Na­ton työn­te­ki­jöi­tä 30. Muu­ta­ma lä­he­tys­tös­sä työs­ken­nel­leis­tä jäi vie­lä Ka­bu­liin eva­kuo­in­ti­len­non jäl­keen. Hei­dät saa­tiin myö­hem­min tur­val­li­ses­ti pois.

Tannerin Kymmenen päivää Kabulin kentällä -kirjan on julkaissut Siltala.

Kaik­ki­aan ta­li­ba­nin kyn­sis­tä pe­las­tet­tu­ja oli 123 000. Sa­to­ja­tu­han­sia jäi port­tien ul­ko­puo­lel­le. Epä­toi­voi­set ja pa­nii­kis­sa ole­vat af­ga­nis­ta­ni­lai­set pyr­ki­vät kai­kin kei­noin len­to­ko­nei­siin. Näky oli kar­mea. Tv-uu­ti­sis­ta saa­tiin Suo­men­kin ko­ti­soh­vil­la näh­dä, mi­ten tu­han­net ih­mi­set juok­si­vat len­to­ko­nei­den pe­räs­sä. Osa tar­rau­tui epä­toi­vois­saan len­to­ko­neen pyö­riin ja pu­to­si maa­han elot­to­mi­na.

Tan­ne­rin mu­kaan ih­mi­siä tal­lau­tui, kun he pa­nii­kis­sa pyr­ki­vät ta­li­ba­ne­ja pa­koon.

– Jou­kos­sa oli myös lap­sia ja nai­sia, Tan­ner to­te­aa.

Ta­li­ba­nit myös ava­si­vat tu­len pa­ke­ne­via vä­ki­jouk­ko­ja koh­ti. Lau­kauk­sia kuu­lui eri puo­lil­la kau­pun­kia.

– Pa­hin­ta oli se, kun ih­mi­set ei­vät tien­neet, mi­ten ta­li­ba­nit toi­mi­vat ja kuin­ka vä­ki­val­tai­sia he ovat. Hu­hut jul­muuk­sis­ta kier­si­vät kuu­lo­pu­hei­na per­heis­sä, Tan­ner ker­too.

Pal­jon kau­hun het­kis­tä ker­too se­kin, kun it­se­mur­ha­pom­mit­ta­ja kä­ve­li vä­ki­jouk­koon rä­jäh­tei­siin kiin­ni­tet­ty­nä. Tu­hoa laa­jen­taak­seen rä­jäh­de­vyöl­lä oli myös kuu­la­laa­ke­rei­ta, jot­ka rä­jäh­dyk­sen voi­mas­ta sin­kou­tui­vat vä­ki­jouk­koon. Kuol­leik­si to­det­tiin 180 ih­mis­tä, jois­ta osa oli nai­sia ja lap­sia.