Suomen Yrittäjien Pentikäinen Raumalla: "Kuntabarometriä muutetaan luotettavuuden vahvistamiseksi"
Kuluvan vuoden Kuntabarometri antoi esimerkiksi Rauman kohdalla aikaisemmasta valtavasti poikkeavan tuloksen. Epäluotettavuuden takia tutkimustapa muuttuu.
Pauli Uusi-Kilponen
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tunnusti Rauman-vierailullaan avoimen linkin riskit ja että tutkimus antoi virheellisen tuloksen Rauman ja Liedon todellisesta tilanteesta. Toteutus tapahtui avoimella linkillä ilman vahvaa tunnistautumista. Se mahdollisti saman henkilön tai tahon vastaamaan kyselyyn useita kertoja. Rauman kaupunki ja Lieto huomasivat poikkeuksellisen rajuja ja epäloogisia muutoksia aikaisempaan verrattuna.
Taloustutkimuksen tekemässä tarkastuksessa ilmeni, että muutamasta IP-soitteeesta oli lähetetty poikkeuksellisen suuri määrä vastauksia. Liedon kohdalla noin puolet vastauksista oli peräisin vain muutamista manipulointiin käytetyistä IP-soitteista.
– Uudistuksen jälkeen jokaisessa yrityksellä on käytössään vain yksi linkki. Uudistus laskee vastaajamääriä. Pyrimme nyt aktivoimaan yrittäjiä, jotta vastauksista saadaan mahdollisimman kattava ja tarkka tulos, sanoo Mikael Pentikäinen.
Pk-yritysten kyselyissä on jo pitkään käytetty yhden yrityskohtaisen linkin systeemiä. Vastauksia on saatu keskimäärin 4 500. Se on Pentikäisen mukaan riittävä määrä luotettavan tuloksen saamiseen.
Raumalla vieraillut Pentikäinen tapasi kaupungin johtoa ja muun muassa Valon Kenkäkaupan väkeä. Pentikäinen otti kantaa myös eduskuntapuolueiden hyväkysymään velkajarruun. Vasemmistoliitto ilmoitti, ettei se osallistu siihen. Myös Liike Nytin ainoa kansanedustaja Harry Harkimo suhtautuu velkajarruun skeptisesti.
– Olen huolestunut niistä viimeaikaisista keskusteluista, joissa velkajarrun merkitystä väheksytään. Yritykset ja yrittäjät kyllä ymmärtävät sen välttämättömyyden, Pentikäinen muistuttaa.
Hänen mukaansa taloutta pitää laittaa kuntoon pääosin julkisia menoja leikkaamalla. Toki hän muistuttaa, että kaikkein heikompiosaisista pitäisi kutenkin huolehtia.
Pentikäinen sanoo, että pitäisi käydä tiheällä kammalla läpi kaikki mahdolliset menot ja löytää sellaiset, joilla on mahdollisimman vähän vaikutusta talouden kasvuun ja kansalaisiin.
– Indeksijäädytykset voisivat olla tehokas tapa julkisten menojen kasvun hillitsemiseen, Pentikäinen arvioi.
Esimerkiksi eläkkeitten indeksileikkauksista on puhuttu. Aihe on kuitenkin äärimmäisen arka puolueille.
Suomen talous on vihdoin lähtenyt kasvuun samalla, kun EU-alueella kasvu voimistuu.
– Verojen korotukset olisivat tällaisessa tilanteessa hyvin vahingollisia kasvu kannalta, Pentikäinen sanoo.
Hän ei kuitenkaan sulkisi kategorisesti pois kaikkia veroja. Hänen mukaansa joitain tarkistuksia voitaisiin tehdä.
– Vasemmistoliiton ehdotus 8–9 miljardin euron verokorotuksista olisi tuhoisa talouskasvulle. Kasvu on aivan välttämätöntä julkisen talouden kannalta, joten työntekijöiden ja yrittäjien kukkarolle ei pidä mennä, Pentikäinen muistuttaa.
Yritystukia on Suomessa pyritty leikkaamaan huonolla menestyksellä. Muun muassa Mauri Pekkarisen työryhmä istui pitkään ja hartaasti. Lopputulos oli pyöreä nolla. Entisellä menolla on jatkettu.
– Suomen Yrittäjät suhtautuu yritystukiin kriittisesti. Ne ovat aivan liikaa säilyttäviä tukia. Niillä suojellaan perinteisen teollisuutemme kilpailukykyä ja tuetaan, kun muutkin maat tukevat.
Yleinen asiantuntijanäkemys on, että tukia pitäisi suunnata enemmän innovaatioihin ja uuden luomiseen.
– Datakeskusinvestointien kohdalla on nyt nähty, että valtavia investointipäätöksiä tehdään ilman verotukia. Sähkön saatavuus, alhainen hinta, toimivat verkot, vakaat olot, otollinen ilmasto jne., luettelee Pentikäinen Suomen vahvuuksia.

