Satakunnasta on tullut Sdp:n ja Perussuomalaisten hegemonian taistelutanner
Maakunta kääntyi vaaleissa oikealle, mutta kaikki oli kuitenkin pienestä kiinni.
Tämän vuosituhannen eduskuntavaalitaistoissa Sdp on ollut Satakunnassa aina joko ykkönen tai kakkonen. Vuoden 2003 ja 2007 vaaleissa keskusta haastoi Sdp:tä, mutta ohi se ei mennyt. Vuoden 2011 eduskuntavaaleista lähtien Satakunnan hegemoniataistelu on käyty Sdp:n ja Perussuomalaisten välillä. Sdp on ollut suurin vuoden 2011 ja 2019 vaaleissa, Perussuomalaiset vuoden 2015 ja vuoden 2023 vaaleissa. Samanaikaisesti on käynyt niin, että koko maan vaalikartalla Satakunnasta on tullut Suomen perussuomalaisimpia ja sosiaalidemokraattisempia vaalipiirejä. Nyt käydyissä vaaleissa Sdp:n ja Perussuomalaisten kannatus oli Satakunnassa maan toiseksi korkein.
Sdp:n ja Perussuomalaisten hegemoniataistelua näkyy myös Satakunnan vaalikartalla. Maakunnan kuudestatoista kunnasta neljässä Sdp oli suurin ja yhdessätoista suurin oli Perussuomalaiset. Keskusta oli suurin enää yhdessä kunnassa, Säkylässä. Sielläkin Perussuomalaiset jäivät keskustan taakse vain yhdellätoista äänellä.
Kansanedustajien paikkamäärällä mitattuna Satakunta kulki monta piirua oikealle. Viime vaalikaudella Satakunnan kahdeksan kansanedustajaa jakautuivat tasan vasemmistolle ja oikeistolle. Sdp:llä oli kolme kansanedustajaa ja Vasemmistoliitolla yksi. Porvaripuolella Perussuomalaisilla oli kaksi kansanedustajaa, keskustalla yksi ja kokoomuksella yksi. Nyt vasemmistolla on Satakunnassa kaksi paikkaa ja oikeistolla kuusi. Historiallisesti suurin muutos tapahtui siinä, että Vasemmistoliitolla ei ole enää Satakunnasta kansanedustajaa. Sdp:nkin paikkaluku putosi kolmesta kahteen. Perussuomalaisten paikkamäärä kasvoi nyt kahdesta kolmeen ja kokoomuksen yhdestä kahteen. Keskusta piti yhden paikkansa. Eduskuntavaalien tulos oli Satakunnassa kuin valtio-opin kirjasta: hallituspuolueet hävisivät ja oppositiopuolueet voittivat.
Voittojen ja tappioiden takaa löytyy myös tiukkoja kisoja. Sdp:n kolmas paikka olisi vaatinut puolueelle lisä-ääniä liki 1 200. Toisaalta Kristiina Salonen ei ollut ehdolla. Raumalaiset osasivat keskittää ääniään hyvin. Juha Viitala nousi uutena kansanedustajaksi ja sai vajaat sata ääntä enemmän kuin kankaanpääläinen Heidi Viljanen. Krista Kiuru oli selvästi Sdp:n ykkönen saaden liki 8 000 ääntä. Kiuru oli vaali-iltana selvästi helpottunut äänimäärästään raskaan ministeripesti jälkeen.
Perussuomalaiset saivat Satakunnasta läpi kolme kansanedustajaa Laura Huhtasaaren johdolla. Huhtasaaresta tuli toistamiseen eduskuntavaaleissa vaalipiirin ääniharava. Petri Huru kasvatti selvästi äänimääräänsä ja hyötyi siitä, että pääsi nyt kampanjoimaan istuvana kansanedustajana. Myös Jari Koskela kasvatti äänimääräänsä ja turvasi samalla Pohjois-Satakunnan edustuksen eduskunnassa.
Kokoomuksen Matias Marttisen valinta oli etukäteen selvä, samoin kova äänimäärä. Marttinen on yksi potentiaalisista ministerikandidaateista. Mari Kaunistola nousi kokoomuksen listan selväksi kakkoseksi, vaikka maakuntalehden gallupissa häntä ei nostettu edes esiin. Kaunistolan läpimeno ratkaisi sen, kuka on Porissa kokoomuksen ykkösnimi seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Keskustan Eeva Kallin läpimeno oli selvyys ja arviot siitä, että hän olisi maakunnan ääniharava, eivät jääneet kauas. Keskustan toinen peräkkäinen vaalitappio eduskuntavaaleissa valtakunnan tasolla pakottaa puolueen oppositioon. Muutoin Kallikin olisi potentiaalinen ministerinimi.
Vasemmistoliiton kansanedustajan paikka jäi 288 äänen päähän. Silloin kokoomuksen toinen paikka olisi mennyt Vasemmistoliitolle. Raisa Ranta on tehnyt monet hyvät kampanjat, mutta tähdet eivät ole olleet suosiollisia. Nytkin hän jäi valitsematta, vaikka keräsi 4 263 ääntä. Se oli suurin äänimäärä, jolla Satakunnassa ei näissä vaaleissa päästy läpi.

