Äs­sät an­toi kaik­ken­sa. Re­pi­mäl­lä, raas­ta­mal­la ja run­no­mal­la men­tiin yli­voi­mais­ta vas­tus­ta­jaa Il­ves­tä vas­taan. Yk­si voit­to tuli ja nel­jä tap­pi­o­ta.

Jos­sain vai­hees­sa ra­jat tu­le­vat vä­ki­sin­kin vas­taan. Il­vek­sen yli mil­joo­nan Äs­siä kal­liim­mas­sa jouk­ku­ees­sa oli laa­tua ja laa­juut­ta. Ma­te­ria ot­ti nis­ka­len­kin hen­ges­tä.

Äs­sil­lä oli sun­nun­tai­na jo kym­me­nes ot­te­lu 16 päi­vään. Se­kin vei puh­tia, mut­ta ei ol­lut rat­kai­se­va.

Vaik­ka po­ri­lai­set hä­vi­si­vät puo­li­vä­lie­rän, voit­ti se täl­lä kau­del­la to­del­la pal­jon. Jos miet­tii nii­tä läh­tö­koh­tia, mis­sä koko seu­ra vie­lä vuo­si sit­ten eli. Sar­jas­sa pe­rän­pi­tä­jä, po­ri­lai­nen kiek­ko­y­lei­sö kään­si sel­kän­sä (al­ta 1 600 kat­so­jaa ot­te­lua koh­den), pe­lil­li­nen iden­ti­teet­ti ka­dok­sis­sa ja kon­kurs­sin mus­tat pil­vet koko Pa­ta­yh­tei­sön yl­lä.

Nyt toi­mis­tos­sa ol­laan yhä hy­myä. Puls­ka kas­sa an­taa eväät tu­le­vai­suu­den ra­ken­ta­mi­seen. Enää seu­ra ole köy­hä ei­kä ki­peä.

On hyvä kat­soa myös lois­ta­van kau­den ur­hei­lul­li­sen me­nes­tyk­sen taak­se. Täk­si kau­dek­si Äs­sät ky­ke­ni ra­ken­ta­maan kah­del­la mil­joo­nal­la jouk­ku­een, joka oli po­ri­lai­sem­pi kuin po­ri­lai­set it­se. Vah­va pe­lil­li­nen iden­ti­teet­ti oli yk­si me­nes­tyk­sen avai­mis­ta.

Yl­lä ole­van slo­ga­nin ruu­miil­lis­tu­mia oli­vat kap­tee­ni Jes­se Jo­en­suu ja Roo­pe Ta­la­ja. Hei­tä täy­den­si­vät hy­vin Jo­ac­him Roh­din ja Do­mi­nic Tur­ge­on.

Jouk­ku­een po­ri­lai­suut­ta vah­vis­ti hie­nol­la ta­val­la myös ne kym­men­kun­ta ju­ni­o­reis­ta nos­tet­tua pe­laa­jaa. Heis­tä ken­täl­li­sen ver­ran rai­va­si tien­sä va­ki­o­ko­koon­pa­noon.

Unoh­taa ei sovi mes­ta­ri­val­men­ta­ja Kar­ri Ki­veä. Hä­nel­lä on kyky kai­vaa tuo hul­lu po­ri­lai­suus esiin. Hä­nen ta­pan­sa ei ole ju­ha­ni­tam­mis­mai­nen meuh­kaa­mi­nen. Hän an­taa pe­laa­jil­le ti­laa, luot­taa, us­koo ja tu­kee. Kun näin on, pe­laa­jil­le syn­tyy si­säi­nen tais­te­lu­tah­to.

Pal­jon ker­too se­kin, et­tei Kivi ai­na ole pu­ku­ko­pis­sa paa­saa­mas­sa en­nen ot­te­lua, vaan an­taa jos­kus pe­laa­jien kes­kit­tyä ja luo­da kes­ke­nään se te­ke­mi­sen mei­nin­ki.

Val­men­ta­jaa joko nos­te­taan tai las­ke­taan hy­vin­kin no­pe­as­ti. Mai­ne ja kun­nia voi­vat haih­tua yh­tä no­pe­as­ti kuin ne tu­li­vat­kin. Täs­tä on Kar­ri Ki­vel­lä mo­nia ko­ke­muk­sia. Mes­ta­ruus­kau­del­la 2013 hän sai ko­vaa kri­tiik­kiä al­ku­kau­des­ta. Mo­net vaa­ti­vat jopa hä­nen ero­aan.

Kun pa­la­set lok­sah­ti­vat koh­dal­leen ja mes­ta­ruus tuli, hä­net nos­tet­tiin kul­ta­tuo­liin ei­kä ku­kaan ha­lun­nut muis­taa kri­tiik­kiä. Ei­vät edes kri­tii­kin esit­tä­jät.

Il­vek­ses­tä Kivi sai pot­kut kes­ken kau­den seit­se­män vuot­ta sit­ten.

Vain täl­lais­ten ko­ke­mus­ten kaut­ta syn­tyy val­men­ta­ja, joka osaa lait­taa asi­oi­ta oi­ke­aan pers­pek­tii­viin ja toi­mia sen mu­kaan. Esi­mer­kik­si yk­sit­täi­set tuo­ma­ri­vir­heet tai vas­tus­ta­jan lait­to­mat tak­lauk­set ei­vät saa hän­tä to­lal­taan.

Kaik­ki te­ke­mi­nen on sii­nä, mi­ten jouk­ku­et­ta ja yk­sit­täis­tä pe­laa­jaa au­te­taan saa­maan pa­ras­ta ir­ti joka het­ki.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen