Hel­tee tai­naa­man… ke­sä­kuu 2. 2024

Hy­vä­ne ai­ka, soo ny sit jo ke­sä­kuu! Niim­pä ja silt o kyl tun­tu­nuk­ki pit­kä ai­kaa, ko hel­tei­set päi­vät näyt­tää sen­ku vaa jat­ku­va. Me van­hem­mat ih­mi­set ol­laa iha tää yle­palt­ti­se hel­tee tai­naa­mii ja kaik­ki voi­mat o hu­ven­nu mihi liä. Ei mis­sää ni­mes hal­luis yh­tää rui­kut­taa täst suve su­lo­suu­rest, mut täl­läi yh­täk­kii ja yl­lät­täi, ko su­a­raa mel­kei tal­vi­sist ke­leist siir­ryt­tii täm­mö­sii hel­tei­sii yli 25 as­tee ja ei­le jo yli 30 as­tet. Ei sem­most tä­kä­läi­ne ih­mi­ne ol tot­tu­nu kes­tää. Nu­a­rem­mat ih­mi­set os­saa ja jak­saa­ki naut­tii läm­möst, mut ikäih­mis­te koh­ral as­ja o kyl toi­si. Vaik kui ha­jet kal­vep­las­sii ja förs­täät siin tehr pa­kol­li­set joo­nit ei mei­naa tul mit­tää, kon­nei yk­si­kert­ta­ses­ti jaks. Se ju­a­mi­ne o ja nii vik­ti­ne as­ja mee kaik­kei muis­taa.

Kyl Art­tul oli muu­te avii­sis vii­me vii­kol nii hyvä jut­tu su­vi­sest mei­nin­kist et­tei juur pa­rem­mal väl­lii. Must siin oli kaik­ki just ei­kä mel­kei, hyvä Art­tu! Ränt­tää luk­kee it­te kun­ki. Art­tu kir­jak­ki pas­saa ny oi­kee hyvi tähä hel­tei­see kes­sää ja kei­nus lu­jet­ta­viks, jol­sei ol viä niit lu­ke­nu ja jos kuu­luu sihe ih­mis­kas­tii, joka naut­tii dek­ka­reist. Jän­ni­tyk­se li­säks ne an­taa ai­ka­lai fun­tee­raa­mi­se ai­het ja mah­rol­li­suu­re om­mii­ki tul­kin­toi­hi must.

Jaa ni, vii­kol ol­laa jo kes­ki­viik­kon Kus­taa päi­väs ja sihe o lii­tet­ty kans van­hoi us­ko­muk­sii. Sil­lo mu­ku­lat voi jo rii­suu pot­foo­ris su­veks ja vi­lu­kis­sa­ki voi jo vii­meis­täs sil­lo heit­tää tal­vi­turk­kis, vaik olis vesi viä kyl­mää­ki. Ny ei kyl­lä­kä en­nää jo­ki­ve­si­kä ol kyl­mää, mi­tä­ny ros­kast ja sii­te­pö­lyst, mut­tei se hait­taa, ui­maa vaa, se vir­kis­tää ai­na­ki try­kiks. Nii ja sit lis­sää viä us­ko­muk­sii: Oh­ra ker­kee viä kyl­vää, jos o jää­ny my­ä­hä­see jos­ta­ki syyst. ”Pe­ru­nak­ki voi kuu­lem­ma viä maa­ha heit­tää ja pää­see sit niit elo­kor­juu­ai­kaa jo keit­tää.” Tähä mit­tu­maa­rii erel­täv­vää ai­kaa kuu­luu seki sa­non­ta et, kaik­ki sare en­ne ju­han­nust o su­a­raa laa­rii. Ai­ka vähä o tääl­läp­päi sa­ret täs saa­tu, mi­tä­ny iha pai­kal­lis­sii kuu­roi hiuk­ka. Jos­sai tu­an­nem­pan o kuu­lem­ma tul­lu vet iha ko saa­vist kaa­tai, ei­kä sekä ny iha hyvä ol, ko sem­mo­ne sare hak­kaa is­tu­tuk­set. Taas o pak­ko san­noo et­tei paha koh­tuut.

Hyv­vää pal­ve­luu ei kos­kaa ke­hut lii­kaa ja stää mei­kä­läi­set sai, ko yh­ten päi­vä ha­jet­tii mar­kii­si­kan­kast van­ha to­ri­kär­ry­ka­tok­see. Poi­ket­tii Ul­vi­las as­ja­tun­ti­jal, joka lä­het­ti mee hiuk­ka aj­jaa et­tiip­päi teh­taal­les. Siäl meit jo mel­kei var­rot­tii ja pääs­tii it­te plok­kaa mar­kii­seit ja valk­kaa pas­se­lit. Kai­ke li­säks saa­tii ne soi­rot tai sa­nos­ko rää­neet iha il­mat­teeks hyvä pal­ve­lu li­säks. Ol­tii me kyl ol­tu hee kun­te­jas vu­as­kym­men­te tak­kaa jo, mut sil­ti. Kii­tos, iha­na yl­lä­tys ja oi­kees­ti hyvä mi­ä­li.

Ää­nes­tys­ki sit jo klaa­rat­tu ja hel­pos­ti kävi, tost vaa, niät hoir sää­ki vel­vol­li­suu­tes Su­a­me hy­vi­voin­ni jat­ku­mi­sel! Hyv­vää lom­maa kai­kil kou­lu­lai­sil ple­sot­tel­luus…

Ul­la Lei­no

Po­ri­lai­nen mur­re­maa­ka­ri ja ko­ti­seu­tu­neu­vos