Kaik­ki te, jot­ka olet­te Kris­tuk­seen kas­tet­tu­ja, olet­te pu­ke­neet Kris­tuk­sen yl­len­ne. Yh­den­te­ke­vää, olet­ko juu­ta­lai­nen vai kreik­ka­lai­nen, or­ja vai va­paa, mies vai nai­nen, sil­lä Kris­tuk­ses­sa Jee­suk­ses­sa te kaik­ki olet­te yk­si (Gal. 3:27-28)

Nämä ja­keet ker­to­vat yh­te­näi­syy­des­tä. Täl­lä het­kel­lä niin edus­kun­nas­sa kuin muu­al­la­kin Suo­mes­sa, Uk­rai­nas­sa ja Ve­nä­jäl­lä, Eu­roo­pas­sa ja koko maa­il­mas­sa eri­ar­voi­suus on kes­tä­mä­tön­tä. Mis­tä eri­ar­voi­suus syn­tyy? Pe­los­ta, epä­tie­toi­suu­des­ta, eri­lai­suu­des­ta? On hel­pom­paa tur­vau­tua omiin ta­poi­hin kuin yrit­tää ope­tel­la uu­sia. Näis­tä syis­tä ih­mi­set ke­rään­ty­vät sa­man­kal­tais­ten luo. Ja toi­sia ale­taan pi­tää eri­ar­voi­si­na. Kun olem­me sa­man­lais­ten kes­ken, on help­poa kat­soa mui­ta alas- tai ylös­päin.

Raa­mat­tu kui­ten­kin haas­taa mei­tä, ei elä­mään lain alai­si­na vaan ole­maan va­pai­ta Kris­tuk­ses­sa. Raa­mat­tu ei ole kir­ja köy­hil­le tai rik­kail­le, van­hoil­le tai nuo­ril­le, sai­rail­le tai ter­veil­le. Raa­mat­tu on kir­ja kai­kil­le. Raa­mat­tu ha­lu­aa koh­da­ta jo­kai­sen ih­mi­sen hä­nen omis­ta läh­tö­koh­dis­taan. Maa­il­ma on mo­ni­nai­nen. Pal­jon vas­tak­kai­na­set­te­lua, vi­haa ja pel­ko­a­kin. Tar­vi­taan rau­han ja so­vin­non tuo­jaa. Oli­si­ko kirk­ko täl­lai­nen te­ki­jä? Kris­tuk­sen so­vi­tus­työn pe­rus­teel­la ei ole enää vä­liä eri­lai­suu­del­la, vaan voi­sim­me ol­la eri­lai­suu­des­ta huo­li­mat­ta sis­ko­ja ja vel­jiä, per­het­tä.

Us­kon, eh­kä hie­man nai­vis­ti, et­tä voi­sim­me Ju­ma­lan avul­la saa­da oman hen­ki­lö­koh­tai­sen elä­män muut­tu­maan. Suu­rin muu­tos läh­tee ai­na hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta muu­tok­ses­ta. Olet­ko sinä val­mis muut­tu­maan tä­nään?

Em­mi Flyk­tig

Har­ja­val­lan Hel­lun­tai­seu­ra­kun­ta

Emmi Flyktig