Lyhyet viitekorot alkavat houkutella asuntolainaa hankkivia, kun suosittu vuoden euribor kurottelee jo kolmen prosentin rajaa – pankkien käytäntö voi kuitenkin syödä hyödyn
Markku Uhari, Mika-Matti Taskinen / STT
Turbulenssissa olevat korkomarkkinat ovat lisänneet asuntolainaa hankkivien kiinnostusta vuoden euriboria lyhyempiin viitekorkoihin. Vuotta lyhyemmät viitekorot ovat alkaneet houkutella asuntovelallisia, koska niiden nousu on toistaiseksi ollut 12 kuukauden euriboria maltillisempaa.
Suomalaisten suurimmista asuntoluotottajista OP ja Danske Bank kertovat tarjoavansa tällä hetkellä vuoden euriborin lisäksi myös kolmen ja kuuden kuukauden euribor-viitekorkoa asuntolainoihin. Suurista pankeista ainoastaan Nordea kertoo tarjoavansa lyhimmillään tällä hetkellä vuoden euriboriin sidottua lainan viitekorkoa.
Myös Aktia kertoo tarjoavansa tällä hetkellä vuoden euriborin lisäksi myös kolmen ja kuuden kuukauden euribor-viitekorkoa lainoille. S-Pankki sekä Säästöpankki-ryhmän pääkaupunkiseudulla toimiva Nooa Säästöpankki tarjoavat vuoden rinnalla puolen vuoden euriboria.
Euribor-viitekorkoja on lyhimmillään jopa viikon mittaisina, mutta yhdestäkään STT:n kysymästä pankista ei tarjota kuluttajille asuntolainan viitekoron vaihtoehdoksi kolmea kuukautta lyhyempiä euribor-viitekorkoja.
Suomalaisten ylivoimaisesti suosituin viitekorko on kahdentoista kuukauden euribor, mutta inflaatio on nostanut korkoa voimakkaasti kuluvan vuoden aikana.
Kevääseen saakka 12 kuukauden euribor oli usean vuoden ajan negatiivinen, mutta 9. marraskuuta se oli noussut 2,87 prosenttiin. Samana päivänä kolmen kuukauden euribor oli 1,80 prosenttia, kuuden kuukauden 2,33 prosenttia. Vertailun vuoksi esimerkiksi prosenttiyksikön ero 200 000 euron lainan korossa tarkoittaa vuodessa 2 000 euroa.
Asumisen palveluiden johtaja Satu Nurmi OP:sta kertoo, että vielä negatiivisten viitekorkojen aikana 12 kuukauden euriborin valitsivat käytännössä kaikki.
– 99-prosenttisesti käytimme sitä. Syksyn aikana muutkin pohjakorkovaihtoehto ovat olleet kiinnostavia, sanoo Nurmi.
Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala kertoo, että vaikka pankki voi neuvotella asiakkaiden kanssa myös vuotta lyhyempien viitekorkojen käytöstä, ei pankki niitä tällä hetkellä suosittele.
– Ymmärrän asiakkaiden halun keskustella aiheesta. Sähkölaskut, lämmityskustannukset, vastikkeet ja nouseva ruuan hinta ovat tuoneet huomattavaa epävarmuutta monen suomalaisen kuukausibudjettiin, kertoo Takala.
Suuri kysymys on, voiko asuntolainaa hakeva hyötyä taloudellisesti siitä, että se valitsee muun viitekoron kuin perinteisen vuoden euriborin.
Viitekoroissa on Suomen Pankin rahapolitiikan toteutuksen toimistopäällikkö Niko Herralan mukaan kyse siitä, millä hinnalla pankki saa vakuudetonta rahoitusta markkinoilta. Viitekoron kesto kertoo, miksi ajaksi pankki kunakin päivänä lainaa saa kyseisellä hinnalla.
Kuluttajalle se tarkoittaa, että asuntolainan euribor-viitekorko päivittyy aina kolmen, kuuden tai 12 kuukauden välein. Jos pisimmän euriborin tarkastus on ollut sopivaan aikaan, voi asuntolainan korko olla yhä nollan tuntumassa. Viitekoron päälle pankit lisäävät vielä marginaalinsa. Lokakuun lopussa suomalaisten asuntolainojen keskikorko oli marginaali- ja viitekorko yhteenlaskettuna 1,32.