Varis: Satakunnan kannalta kehysriihen päätökset olivat hyviä – mutta kummallisuuksiakin mahtuu mukaan
Hallituksen kehysriihen päätökset avaavat uudenlaista mahdollisuuksien kenttää myös Satakunnassa toimiville yrityksille. Kasvun tukeminen nousee selkeästi päälinjaksi: yhteisöveron alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin ja ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen keventäminen luovat otollista maaperää investoinneille ja työn tekemiselle. Satakunnalle erityisen tärkeää on keskisuurten ja pienten teollisuusyritysten aseman vahvistaminen. Yhteistöveron alentaminen sopii varmasti hyvin juuri tämän kokoluokan yrityksille. Alueemme teollisuus on monimuotoista ja työllistää merkittävän osan satakuntalaisista. Yhteisöveron lasku on tämän kentän yrityksille suorastaan erinomainen uutinen. Kun verotus kevenee, jää enemmän varoja investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen, ja tästä johdantona uusien työpaikkojen luomiseen. Pitkässä juoksussa tämä voi parantaa Satakunnan kilpailukykyä ja houkuttelevuutta uusille toimijoille.
Kehysriihen päätökset heittävät kuitenkin osaltaan myös haasteita alueellisen elinvoiman ja pitovoiman kehitykselle. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 75 miljoonalla eurolla vaikeuttaa kuntien haastavaa taloutta entisestään. Tällä hetkellä Satakunnassa kuntien panostukset yrityspalveluihin ovat olleet merkittävät. Ne ovat tuoneet alueelle varmasti uusia toimijoita ja siten myös verotuloja. Toivoa saattaa, että leikkaukset eivät romuta kuntien erinomaisia palveluita jo toimiville yrityksille sekä yrittäjäksi aikovia kohtaan.
Satakunnan Yrittäjien jäsenistö koostuu erityisesti pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä yksinyrittäjistä. Yksinyrittäjät ja elinkeinoharjoittajat eivät suoraan hyödy yhteisöveron kevennyksestä, eivätkä he välttämättä myöskään kuulu progression yläpään ansiotuloluokkiin. Heidän kohdallaan suurimmat huolet liittyvät edelleen YEL-lainsäädännön (yrittäjän eläkevakuutus) uudistuksiin. Vaikka kehysriihi sisältääkin siirtymäaikoja ja korotuskattoja, ei vielä ole varmuutta siitä, miten YEL-tulojen laskentatapa pitkällä aikavälillä muodostuu. Tämä epävarmuus luo perustellun huolen pienyrittäjäkentässä. Lisäksi hallituksen kaavailema työhuonevähennyksen poisto on ikävä uutinen varsinkin yksinyrittäjille, joille tämä veroetu on antanut edes hieman helpotusta yritystoiminnan kannattavuuden varmistamiseksi. Lisäksi varmasti työntekijäpuolella, jossa monen yrityksen työntekijät ovat tottuneet jo etätöiden tekemiseen, otetaan tämä päätös harmistuneena vastaan. Tarkennuksena kuitenkin, hallitus on päättänyt poistaa vain kaavamaisen työhuonevähennyksen. Vähennykset todellisten kulujen mukaan jäävät edelleen voimaan, mutta aiheuttavat varmasti ylimääräistä työtä. Tämän veron säästöhyödyt valtiolle ovat melko hankalasti hahmotettavissa, sillä edun määrittämiseen vaikuttaa myös veroprogressio ja muut tulonhankkimisvähennykset.
Toinen erikoinen päätös liittyy työsuhdepyöräilyn verohyötyyn. Työsuhdepyöräilyn on todettu edistävän merkittävästi kansanterveyttä ja vähentävän terveydenhuollon kuluja pitkällä aikavälillä. Verotuksellisen edun poistaminen näyttääkin yllättävältä ratkaisulta ilman asianmukaista vaikutusarviota. Eikö kansanterveyden edistämisen pitäisi olla pitkän aikavälin prioriteetti myös veropäätöksissä? Myös yritysvaikutusten arviointi jää tältä osin hämärän peittoon. On vaikea nähdä laskutoimitus, jolla tämän päätöksen säästöt valtiolle ovat isommat kuin edun aikana saatu arvonlisäverokertymä, ja alan yritysten työllistämisen kautta saadut verohyödyt. Päätös tällaisenaan tulee varmasti vaikuttamaan negatiivisesti alan yritysten henkilöstömääriin ja kannattavuuteen muutenkin. Osa yrityksistä varmasti myös ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, ja jopa konkurssiin. Päätös pitäisi siis ehdottomasti ottaa uudelleen tutkittavaksi. Tällaisenaan se on erittäin huono päätös.
Kaiken kaikkiaan kehysriihen päätökset ovat yrittäjyyden kannalta kuitenkin varsin myönteisiä. Kasvun mahdollistaminen on tehty hieman helpommaksi ja riskinottoa on kannustettu oikeaan suuntaan. Silti on syytä olla valppaana: pienyrittäjien aseman turvaaminen ja veroratkaisujen kokonaisvaikutusten arviointi tarvitsevat jatkossakin huolellista valmistelua ja reilua kuulemista. Satakunnan yrittäjäkenttä odottaa, että lupaukset siirtyvät myös konkreettisiksi toimiksi, jotka tukevat jokaista yrittäjää yrityksen koosta riippumatta.
Kari Varis
Toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät