Juha Kankkunen kaipaa lisää talleja MM-sarjaan – "Nuorille pitäisi tulla paikkoja"
Petteri Ikonen / STT
Ralliautoilun nelinkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen on harmissaan lajin nykytilasta. MM-sarjan kauden ensimmäinen kilpailu Monte Carlon ralli ajetaan loppuviikosta, mutta mukana on vain kaksi tehdastallia eikä yhtään suomalaista kilpailun pääluokassa.
– Nykytila on aneeminen siinä mielessä, koska 4–5 tallia pitäisi olla. Nuorille pitäisi tulla paikkoja. Tuolla tallimäärällä olisi paikat 15 kuljettajalle, Kankkunen kertoi STT:lle kaksi viikkoa sitten Helsingissä järjestetyssä Urheilugaalassa.
Ralli ei ole lajina muodikkain ilmastotietoisina aikoina. Rahoittajat ovat harvassa, eivätkä autonvalmistajat lähde mukaan niin helposti kuin aiemmin.
– Kun ajoin Safari-rallin numerolla 21, kaikki edellä olivat täysiä tehdasautoja. Taso oli 1980- ja 1990-luvuilla aivan toista luokkaa kuin nyt. Oli vielä 2000-luvun alussakin, Kankkunen muistutti.
Tällä kaudella Hyundai ja Toyota ovat ainoat tehdastallit. Fordeja ajattava M-Sport on yksityisrahoitteinen.
Esimerkiksi Lancian ja Subarun paluuaikeista on riittänyt porinaa viime vuosina.
– Olen kuullut Lancian suunnitelmasta, joka on ollut olemassa pidemmän aikaa, Kankkunen sanoi.
– He tulisivat WRC2-luokkaan. Ykkösluokka on niin spesiaali, kun on hybridiautot. Sellaisen rakentaminen maksaa 1,3 miljoonaa. Kakkonen maksaa 300 000.
Autourheilu on kallista touhua. Hybridiautot ovat nostaneet vaatimustasoa.
– Kakkosen pystyy rakentamaan kymmenellä insinöörillä, mutta ykkösen tekoon pitää olla 50. Kulut ja vaikeus nousevat, Kankkunen avasi luokkien välistä eroa.
Kankkunen saapui Urheilugaalaan pokkaamaan palkinnon Suomen urheilun kunniagalleriaan valitsemisesta.
– Arvostan tämän korkealle, koska meillä on Suomessa tunnetusti korkea- ja kovatasoinen historia urheilussa. On paljon legendoja, eri lajeissa. On kunnia päästä osaksi tätä joukkoa muiden kanssa.
Kankkusen lisäksi kunnian saivat tänä vuonna jalkapalloilija Sami Hyypiä, salibandynpelaaja Mika Kohonen ja pikajuoksija Riitta Salin.
Kvartetista Salin (1974), Kankkunen (1993) ja Hyypiä (2001) on valittu Suomen vuoden urheilijaksi.
Kankkunen oli rata-autoilija Keke Rosbergin (1982) jälkeen toinen moottoriurheilija, joka sai kunnian. Kankkunen on edelleen ainoa ralliautoilija, joka on valittu vuoden urheilijaksi.
– Sen palkinnon arvostan korkealle. Sinä vuonna oli muitakin maailmanmestareita. Taso oli huippuluokkaa, Kankkunen muistutti.
Kankkunen kertoi seuraavansa urheilua laajasti, mutta kaksi lajia ovat erityisen lähellä sydäntä.
– Suomalaiset katsovat perinteisesti paljon jääkiekkoa, mutta suosikkilajejani ovat olleet keihäänheitto ja mäkihyppy. Niissä tosin ei ole enää pärjätty aiempaan malliin. Eiköhän siihen tulee vielä muutos.
Suosikkilajiensa urheilijoista Kankkunen nostaa esille keskisuomalaiset "naapurimiehet".
– Matti Nykänen ja Jani Soininen Jyväskylästä, Laukaasta kotoisin oleva Kankkunen mainitsi mäkihypyn olympiavoittajat.
Keihäänheittäjistä yksi maailmanmestari nousee yli muiden, myös mielenkiinnon kohteensa takia.
– Rädyn Seppo on innokas rallimies. Olemme olleet varmaan kymmenen vuotta samoissa paikoissa katsomassa rallia, Kankkunen tuumi.
Kankkunen tuli tunnetuksi kuljettajana, joka näki kokonaisuuden. Yksittäisen erikoiskokeen tai kilpailunkin voiton sijaan hän näki, mikä palvelee parhaiten maailmanmestaruuden tavoittelua. Turhia riskejä ei kannattanut ottaa. Kankkunen on muistuttanut usein, että 1980-luvun B-ryhmän rallihirmuissakin oli jarrupoljin.
Kankkunen voitti maailmanmestaruudet Peugeotilla (1986), Lancialla (1987 ja 1991) ja Toyotalla (1993). Kolmella eri merkillä voittaminen on ennätys, jota vasta ranskalainen Sebastien Ogier sivusi 2020.
Mihin Kankkusen mielestä perustui se, että hän pystyi menestymään erilaisilla autoilla ja erilaisina aikakausina?
– Minulla oli satumainen säkä, hän naurahti ja vakavoitui sitten.
– Ilmeisesti ymmärsin jotain auton rakentamisesta ja testaamisesta, että sai autot mieleisekseen ja pystyi voittamaan. Huippukuljettajat pääsevät aikansa huipputalleihin.
– Peugeot oli todella vahva, samoin Lancia. Toyota oli vahva ja on edelleen. Ne olivat hyviä autoja.
Kankkunen ajoi MM-sarjassa myös Fordilla, Subarulla ja Hyundailla, joista hän nostaa esille keskimmäisen.
– Subarulla olisi pitänyt pärjätä paremmin. Ikä rupesi painamaan, hän virnisti.
Kankkunen ajoi huipputasolla yli 40-vuotiaaksi. Hänen lopetellessa vuosituhannen alussa kilpailu oli edelleen kova.
Rallin nykytilasta ja kiinnostavuudesta kielii se, että kaksinkertainen maailmanmestari Kalle Rovanperä jättäytyi 23-vuotiaana osa-aikakuljettajaksi.
Rovanperän saavutuslista on jo nyt mittava, mutta yksi häneltä puuttuu: Suomen MM-rallin voitto. Kankkuselta se onnistui kolmesti. Subaru-vuosien kohokohta oli voitto Keski-Suomen sorateillä 1999.
– Voitin Jyväskylässä vielä 40-vuotiaana. Jos Kallea ajattelee, niin jokunen vuosi on jäljellä, Kankkunen sanoi.