Liigaa uudistettava faktojen pohjalta – nyt tunne vie julkista keskustelua enemmän kuin järki
Suomen ainoa täysverinen ammattilaissarja jääkiekon Liiga elää ja voi hyvin. Näin siitä huolimatta, että vaatimukset sarjan uudistamisesta käyvät kuumina.
Pauli Uusi-Kilponen
Kun runkosarjasta on pelaamatta muutama ottelu, lähes kaikki on auki: runkosarjan voittaja, suorat pudotuspelipaikat ja kympin sakkiin pääsy. Ainoastaan kolmella joukkueella ei ole enää jatkopeleihin mahdollisuutta.
Tilanne takaa kiinnostavuuden loppuun asti. Hyvin harvoin merkityksettömien otteluiden määrä on sarjassa ollut näin vähäinen.
Yleisömäärien kehityksestä on vaikea vetää suoria johtopäätöksiä koronakausien jälkeen. Vertailua pitää tehdä kaudesta 2018–2019, eikä sekään anna täyttä kuvaa tilanteesta. Koronan häntä vaikutti vielä alkukauden. Sarjan edetessä yleisömäärät ovat kehittyneet myönteisesti ja kiinnostus on loppua kohden kasvanut huimasti. Oman lisänsä on tuonut Nokia areenan valmistuminen Tampereelle. Ilves ja Tappara vetävät kotipeleihinsä keskimäärin noin 2 500 katsojaa enemmän kuin Hakametsään.
Tämän kauden Liigassa pelataan myös kovatasoista jääkiekkoa. Kamppailut, uusien nuorten lahjakkuuksien esiinmarssi, KHL-paluumuuttajat ja yksittäisten otteluiden tasaisuus, ovat silmiinpistävä piirre nyky-Liigassa.
Jotain tasosta kertoo myös Tapparan voittama CHL:n mestaruus puhumattakaan Leijonien olympia- ja MM-kullasta viime vuonna!
Nyt keskustelua virittää Sportin ja SaiPan niin sanotut tyhjennysmyynnit. Molemmat joukkueet kauppasivat parin kentällisen verran parhaita pelaajiaan. Täydennystä otettiin junioreista ja toisten seurojen vilttimiehistä.
Myyntejä kritisoitiin jääkiekkoyleisön pettämisenä ja lajin maineen likaamisena. Kritiikki oli pahasti yliampuvaa ja tunneperäistä.
Myyntiin ajoi taloudellinen pakko. Molemmat seurat halusivat minimoida tappionsa, jopa konkurssiuhan, ja varmistaa kohtalaiset taloudelliset asemat ensi kauden joukkueen kokoamiseksi. Talouden kannalta ainoa vaihtoehto on pienentää kuluja, jos ei tuloja ole mahdollisuus hankkia lisää.
Nyt kysytään, että miten mahdolliset tyhjennysmyynnit voidaan jatkossa estää, mutta turvata myös näiden joukkueiden talous tulevia kausia varten. Yhtälö on äärettömän vaikea.
Ainakaan sarjan avaaminen ei ole ratkaisu. Jos joukkueet eivät uskalla karsintojen pelossa keventää kuluja, vaan pikemminkin lisätä, niin taloudelliset riskit vain kasvavat.
Kiinnostavaa on sekin, mitä karsinnoilla itse asiassa haettaisiin. Mestiksen joukkueista vain Kiekko-Espoolta löytyy eväitä pelata Liigassa menestyksekkäästi. Talousalueen koko on riittävä, samoin lajin olosuhteet ja juniorituotanto. Jokerit, jos ja kun seura saa asiansa oikeille raiteille, kuuluu potentiaalisten liigaseurojen joukkoon. Sen jälkeen on vaikea nähdä sellaisia paikkakuntia ja seuroja, joilla olisi kaikki nuo edellä mainitut asiat kunnossa.
Kaikki ne seurat, jotka 2010-luvulla ovat voittaneet Mestiksen ja karsineet, Jokipoikia lukuun ottamatta, pelaavat jo Liigassa. KalPa nostettiin vuonna 2005 SM-liigaan ilman karsintoja täytettyään pääsarjan ehdot. Sport nostettiin pääsarjaan 2014, kun Jokerit lähti Venäjän liigaan. Vuotta myöhemmin oli vuorossa KooKoo ja sitten Jukurit, kun Blues ajautui konkurssiin.
Suljettu sarja antoi aikoinaan mestarivalmentaja Pekka Virralle mahdollisuuden luoda KalPalle toiminnallisen ja pelillisen identiteetin. Kahtena ensi kautena KalPa jäi viimeiseksi. Kolmantena liigassa nähtiin uudenlainen, tulosta tuova pelitapa, johon yhdistettiin kiekkokontrolli, luistelunopeus ja pelirohkeus. KalPa nousi pohjalta asteittain menestyväksi SM-liigan seuraksi. KalPan tarina kertoo suljetun sarjan siunauksellisesta puolesta.
Liigan suurin uhka on seurojen resurssierojen kasvu. Kun Ilves ja Tappara vetävät Nokia areenaan keskimäärin yli 7 000 katsojaa, HIFK yltää lähes samaan, TPS:n taustalla häärivät miljardöörit ja Kärpät sekä Lukko tekevät onnistuneesti muuta bisnestä, erot moniin muihin seuroihin uhkaavat joka tavalla kasvaa. Jos katsotaan kuluvan kauden sarjaa, niin kärjessä keikkuvat pääasiassa rahaseurat. Tyvessä taas ovat Lappeenranta, Vaasa, Mikkeli, Kouvola ja Jyväskylä.
Hienoa on ollut se, että piste-eroista huolimatta yksittäiset ottelut ovat olleet pääsiassa tasaisia. Paljon kertoo sekin, että tyhjennysmyyntijoukkue SaiPa voitti TPS:n Turussa ja pisti sarjajohtaja Lukon Raumalla äärimmäisen tiukille.
Suomalaisen huippukiekkoilun menestyksen takaa jatkossa laadukas juniorityö, valmennuksen jatkuva kehittäminen, parhaiden urheiluyksilöiden saaminen lajin pariin ja olosuhteiden edelleen parantaminen. Karsintasarjoilla ei tasoa nosteta, eikä kiinnostavuutta lisätä. Kansainvälisyys on suunta, johon Suomen sarjakiekkoilussa pitää tulevaisuudessa katsoa.
Kaikki vaihtoehdot pöydällä!
Liiga haluaa tehdä perusteellisen selvityksen siitä, miten jääkiekon Liigaa kehitetään. Projektia viedään eteenpäin hallituksen johdolla. Eväät päätöksentekoon pitäisi olla kasassa kesällä.
Sarjan avaaminen, joukkuemäärä, mahdolliset sarjasijoitukseen perustuvat lohkot… Tavoitteena on löytää urheiluun kuuluvan kilpailun ja seurojen talouden tasapaino.
Viime viikkojen keskustelu on käynyt niin kuumana jopa tunnetuilta lajipersoonilta, että suhteellisuuden taju tuntuu välillä unohtuneen.
Nyt liigan haluaa selvitystyölle työrauhan, eikä seurajohtajien ulostuloja pidetä sopivana. Niin Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen kuin Lukon Jukka Kunnas ovat hyvin pidättyväisiä lausunnoissaan. Kunnas ilmoitti Liigan tiedottavan tällaisista asioista, ei hän.
Keskustelu käy siitä huolimatta kuumana. Muun muassa Kärppien päävalmentaja Lauri Marjamäki haukkui Sportin tyhjennysmyynnit pystyyn ja totesi myyntien vääristävän tasaisen sarjan tilannetta. Osa joukkueista saa pelata viimeiset pelit myynnistä tyhjää Sportia vastaan, kun osa on joutunut pelaamaan Sport-pelinsä jo aiemmin täyttä miehistöä vastaan.

