Perttu Hyvärinen turvautui vanhan kansan konstiin – jumi hellitti kävelylenkeillä umpihangessa
Pasi Rein / STT
Perttu Hyvärinen tarkastelee kilpailukauden jatkonäkymiä valoisissa tunnelmissa, kun maastohiihdon maailmancup alkaa kaartua viimeiselle kolmannekselle. Toblachin kympin voitto ja viime viikonlopun vahvat hiihdot Saksan Oberhofissa ovat terästäneet Hyvärisen itseluottamuksen samalle tasolle hapenottokyvyn kanssa.
– Vähän siltä vaikuttaa, että kunto on nyt perinteisellä uran paras. Ja hyvä kunto on vaan aika hyvä psyykkinen valmentaja, Hyvärinen kuvaa virettään ennen Sveitsin Gomsissa hiihdettäviä kilpailuita.
Hyvärinen hiihtää perjantaina Suomen sekaviestijoukkueessa ja sunnuntaina 20 kilometrin yhteislähdön vapaalla hiihtotavalla.
– Vapaata ei ole nyt paljon hiihdetty, joten se on hieman kysymysmerkki. En ole pystynyt tekemään kovia tehoja vapaalla, kun alkukauden aikataulu on ollut niin tiukka. On vain palauduttu kilpailuviikonlopusta seuraavaan, Hyvärinen jatkaa.
– Vapaalla hiihtoasento pitäisi saada napsun paremmaksi, ja se vaatisi pari treeniä. Nyt täytyy vain toivoa, että vapaan hiihto olisi sillä mallilla, että saisin irti kunnon mukaisia suorituksia.
Toblachin kympin voittoon riittänyt huippuvire alkoi löytyä Rukan maailmancupin jälkeen, kun hän jäi pois Jällivaaran ja Östersundin maailmancupeista.
– Rukalla panostin riskillä skeittiin ja sain sillä lihaksen vähän väsyneeksi. Sen takia piti levätä pari päivää ja otin samalla käyttöön vanhan kansan harjoitusmetodin, Hyvärinen paljastaa.
Hyvärinen tarpoi umpihangessa parin tunnin kävelylenkkejä, kun vastustajat kilpailivat Ruotsissa maailmancupin pisteistä.
– Toppakamppeet päälle ja "mehtään kävelemmään", Hyvärinen kertoo erikoisharjoituksestaan.
– Olen tehnyt sitä aika monena vaikeana hetkenä. Minulla se jostain syystä toimii.
Se avasi lihaksiston, minkä jälkeen Hyvärinen sai perinteisen hiihtotavan tehoharjoituksissa myös tekniikan "mallilleen".
Taustalla on myös onnistunut kesäkauden harjoittelu.
– Onnistuin väistelemään kesäharjoittelussa isommat ongelmat, ja harjoittelun rytmitys onnistui omien korkean paikan leirien ansiosta entistä paremmin. Olin syksyllä selvästi edellä edellisiä kausia.
Hyvärinen tuntee kehittyneensä varsinkin tasatyönnössä ja tehontuotossa.
– Tasatyönnössä pysyn nyt huippujen vauhdissa, ja vuorohiihto on saatu sille mallille, että pystyn sillä jopa tekemään moniin muihin eroa, Hyvärinen arvioi.
– Lihaksen puolelta saan nyt tuotettua wattia aika paljon. Kehtaa jo mennä loppukireihin mukaan, vaikka on nopeita miehiä vieressä.
Hyvärinen, 32, tuntee, että hän on saanut tällä kaudella parhaan kuntonsa vakiintumaan aiempaa paremmin. Edelliskausilla hän on saanut yksittäisiä onnistumisia onnistuneella kunnonajoituksella.
Nyt kunto on tuntunut jykevältä monta viikkoa. Se vain ei ole aina näkynyt tuloksissa, kun fluorivoiteiden täyskielto ja vaihtelevat sääolot ovat aiheuttaneet tuloksiin melkoista heilahtelua.
– Uusia, kaikille tuntemattomia voiteita on tullut käyttöön koko ajan. Kaikilla on ollut haasteena löytää kullekin kelille toimivat tuotteet ja niiden sekoitukset. Sen takia tuloksissa on ollut isoja heilahduksia, Hyvärinen vahvistaa.
– Se on ollut tämän talven ongelma, kun melkein joka viikonloppu jollekin joukkueelle on osunut huono päivä.
Hyvärinen kehuu maajoukkueen huoltoa siitä, että kaikkiin ongelmatilanteisiin on löydetty ratkaisu ennen seuraavaa kilpailua.
– Urheilijasta on välillä tuntunut, ettei hiihdossa ole rehtiä kilpailua urheilija urheilijaa vastaan. Voitelun rooli on ollut niin iso, Hyvärinen myöntää.
– Mutta tilanne tasoittuu jo loppukaudesta ja varsinkin tulevina vuosina. Ratkaisut kuhunkin olosuhteeseen löytyvät pikku hiljaa.
Loppukauden kalenterista Hyvärinen poimii kaksi kotimaista kohokohtaa, Kuopion Suomen cupin ja Lahden maailmancupin.
– On hieno käydä takapihalla Puijolla hiihtämässä, ja Salpausselällä perinteisen hiihtotavan 20 kilometrin väliaikalähtö on äärimmäisen hieno kisa, Hyvärinen ennakoi.
– Mutta jäljellä on valtava määrä kisoja. Pääpaino on maailmancupin kilpailuissa, joita pyrin hiihtämään niin paljon kuin mahdollista. Tavoitteena on hiihtää ok-sijoituksesta kokonaiscupissa, ja minulla on siihen edelleen mahdollisuudet, vaikka jouduin jättämään kaksi viikonloppua väliin.
Maailmancup päättyy Ruotsin Falunissa 17. maaliskuuta.
– Töitä on aika paljon joka viikonlopulle, Hyvärinen naurahtaa.
– Voin jo luvata, etten ole enää hirmu hyvässä vireessä kevään SM-kisoissa. Eikä se ole minulle ykkösprioriteetti. Hiihdän mieluummin kunnon ulos minulle tärkeimmissä kisoissa.
Pitkien matkojen Suomen mestaruuksista kilpaillaan Rovaniemellä huhtikuun alussa.