STT

Tä­nään li­pu­te­taan Suo­men kan­sal­lis­ru­noi­li­jan Jo­han Lud­vig Ru­ne­ber­gin kun­ni­ak­si.

J. L. Ru­ne­ber­gin päi­vää vie­te­tään Ru­ne­ber­gin syn­ty­mä­päi­vä­nä. Hän syn­tyi Pie­tar­saa­res­sa vuon­na 1804.

Toi­mit­ta­ja­na, opet­ta­ja­na ja ru­noi­li­ja­na tun­net­tu Ru­ne­berg muis­te­taan eri­tyi­ses­ti ru­no­ko­ko­el­mas­taan Vän­rik­ki Stoo­lin ta­ri­nat ja sii­tä, et­tä hän on sa­noit­ta­nut Maam­me-lau­lun sekä Po­ri­lais­ten mars­sin. Ru­ne­berg kuo­li Por­voos­sa vuon­na 1877.

Ru­ne­ber­gin päi­vän viet­toon on kuu­lu­nut myös her­kut­te­lu ru­ne­ber­gin­tor­tuil­la.

Va­kiin­tu­neen kä­si­tyk­sen mu­kaan tor­tun oli­si ke­hi­tel­lyt Ru­ne­ber­gin vai­mo Fred­ri­ka Ru­ne­berg, joka tar­joi­li tort­tua ma­ke­an­näl­käi­sel­le mie­hel­leen.

Suo­men kan­sal­lis­bi­og­ra­fi­an mu­kaan Ru­ne­ber­gin te­ok­sil­la oli suu­ri mer­ki­tys Suo­men kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ke­hi­tyk­sel­le, ja Ru­ne­ber­gin töi­tä ja elä­mää alet­tiin juh­lia jo hä­nen eli­nai­ka­naan.

Ru­ne­berg oli yk­si en­sim­mäi­sis­tä ih­mi­sis­tä, joka sai oman muis­to­mer­kin Hel­sin­kiin.