Ay-konkari näkee hallituksen esityksessä myös ideologista viritystä – Kansanedustaja toivoo joustoa puolin ja toisin
Jyrki Levonen muistuttaa, etteivät hallituspuolueet kertoneet ennen vaaleja nyt esillä olevista työelämän heikennyksistä.
Pauli Uusi-Kilponen
Teollisuusliiton valtuuston varapuheenjohtajana vuosina 2018-2023 toiminut porilainen Jyrki Levonen (sd.) seuraa edelleen tarkasti työmarkkina-asioita, vaikka jäi viime vuonna eläkkeelle Luvata Pori Oy:n pääluottamusmiehen paikalta. Tällä hetkellä Levonen toimii Porin valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen työmarkkinauudistuksista hän löytää lähes pilkulleen ne kohdat, joita Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien suunnalta on jo aiemmin kuultu.
– Nykyinen porvarihallitus on valmis täyttämään esityksellään nämä toiveet, Levonen sanoo, eikä allekirjoita väitteitä ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta vaaleilla valittua enemmistöhallitusta vastaan.
Hänen mukaansa hallituksesta on tullut työmarkkinaosapuoli. Kaiken lisäksi lakot ovat työntekijöiden perusoikeus.
– Eikä sen paremmin kokoomus kuin perussuomalaisetkaan kertoneet ennen vaaleja tällaisista työelämän heikennyksistä, sanoo Levonen.
Hänen mukaansa perussuomalaiset ilmoittivat, ettei lakko-oikeuteen kajota, eikä kaikkein heikommin toimeentulevilta leikata.
– Nyt leikataan nimenomaan heikompiosaisilta ja lakko-oikeutta ollaan rajoittamassa.
Hän puhuu myös paikallisesta sopimisesta, jossa myös muu kuin luottamushenkilö voisi edustaa työntekijöitä. Tämä koskisi myös järjestäytymättömiä työnantajia.
– Minusta jo nykyisillä sopimuksilla taataan riittävät joustot, niin työajoissa kuin töiden järjestämisessä.
Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen joustoja pidetään malliesimerkkinä hyvistä joustoista, siinä voi sopia lähes kaikesta toisin.
Levonen näkee paikallisen sopimisen uudistamisessa selkeän päämäärän. Sillä halutaan heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa ja työehtoja. Hän pitää enteellisenä puheita, joissa muun maussa ehdotetaan sunnuntainkorvausten poistamista.
Levosen mielestä hallituksen esityksissä on ideologisia sävyjä, eikä monille niistä voida osoittaa taloudellisia tai työllisyyttä edistäviä vaikutuksia.
Levonen sanoo luottavansa siihen, mitä hallituksen perustamien työryhmien työskentelystä on kuulunut eli työntekijäpuolta kyllä kuullaan, mutta heidän esityksillään ei ole vaikusta päätösten sisältöön.
– Hallitus ajaa härkäpäisesti läpi niitä muutoksia, mitä se on julkisuudessa esittänyt, sanoo Levonen ja muistuttaa, ettei hän ole kuullut yhtään yksityiskohtaa, joissa työntekijän näkemys olisi painanut.
Häntä askarruttaa monien muiden tavoin se, miten jumiutuneesta tilanteesta päästään eroon. Asenteet istuvat lujassa.
– Jos ay-liike antaa nyt merkittävästi peräksi, niin mitä seuraavaksi. Tässä ei ole kysymys vaan nykyisestä esityksestä, vaan pidemmän ajan tavoitteesta heikentää ay-liikkeen asemaa.
Levosella on se käsitys, ettei sen paremmin hallitus kuin työnantajapuolikaan uskonut näin kovaan ay-liikkeen vastarintaan.
– Kyllä se minun käsitykseni mukaan yllätti molemmat ja kannustan liittoja jatkamaan vahvaa jäsentensä etujen puolustamista.
Petri Huru
Petri Huru: ”Aina pitää voida joustaa”
Perussuomalaisten porilainen kansanedustaja Petri Huru ei hoe vain hallituksen edustajien mantraa siitä, miten hallituksen esityksestä ei tingitä.
– Kyllä pelivaraa pitäisi luoda suuntaan jos toiseen niin, että syntyy jonkinlaiset raamit, joiden sisällä voitaisiin sitten aidosti neuvotella, hän sanoo.
Huru ei edusta näkemyksillään puoleen virallista kantaa. Hän sanoo sen olevan muiden tehtävä. Hän keskittyy enemmän eduskuntatyössä ympäristöasioihin.
– Olen duunariperheen lapsi ja duunari (palomies) itsekin sekä liiton jäsen, hän korostaa ja sanoo olevansa työntekijöiden puolella ja ymmärtävänsä heidän tuskiaan ja pelkojaan.
Hän kuitenkin korostaa, että uudistuksia pitää tehdä myös työmarkkinoilla. Se on hyvä kysymys, että miten ja millä ehdoilla.
– Kyllä minä lähden siitä, että neuvottelujen kautta pitää päästä ratkaisuihin, jotka sitten laajasti hyväksytään eri puolilla pöytää.
Hän valittelee tilannetta, jossa hallitus sanoo, ettei ay-puoli anna tuumakaan periksi ja ay-puoli, ettei hallitus tingi.
– Junttura on paha, mutta paha on Suomenkin tilanne. Vakava paikka, kerta kaikkiaan, hän huokailee.
Huru ei halua käydä yksityiskohtaisesti läpi kiistanalaisia kysymyksiä. Sairauslomapäivän palkattomuuden mielekkyyttä hän kuitenkin pohtii.
– Mitä jos palkaton sairauslomapäivä johtaakin siihen, että tullaan sairaana töihin ja tartutetaan muita. On tässä sekin puoli, että otetaan sitten viisi päivää saikkua putkeen, hän pohtii.
Hurun mielestä palkattoman sairauspäivän kaltaisissa asioissa olisi varmasti joustamisen varaa. Sitten pitäisi ay-puolelta löytää omat vastaantulonsa.
Hän haluaa myös muistuttaa, että julkinen retoriikka ei välttämättä kerro koko totuttaa siitä, mitä työryhmissä tapahtuu.
– Julkisuudessa vastakkainasettelu korostuu. Enkä ihan vedän henkeen niitä ulostuloja, ettei työntekijäpuolen esityksillä olisi päätöksissä mitään painoa.
Huru sanoo luottavansa järjen voittoon ja siihen, että Suomessa on pitkä perinne vaikeistakin asioita sopimiseen.

