Läntisen Suomen teollisuus ampuu kovilla – "Tulevaisuuden investoinnit eivät näy liikenteen suunnittelupöydillä"
– Nukkuuko liikennesektori ruususen unta, kysyvät läntisen teollisuusvyöhykkeen vaikuttajat.
Läntinen teollisuusvyöhyke käy läpi historiallisen suurta investointiaaltoa. Tornionjokilaaksosta Pohjanmaan ja Satakunnan kautta Turkuun ulottuvalla vyöhykkeellä investoidaan vuosikymmenen loppuun mennessä kymmenillä miljardeilla euroilla teolliseen tuotantoon ja energiaan – koko Suomen kasvuun.
– Jo nyt alue tuottaa kolmasosan Suomen viennin arvosta. Jatkossa on mahdollisuus merkittävään kasvuun, kunhan asiat tehdään oikein, elinkeinoelämän vaikuttajat korostavat.
Elinkeinoelämä julkisti tulevaisuuskatsauksen tiistaina 6.6. Katsauksessa kuvataan käynnistyvien investointien vaikutuksia liikenneverkolle ja esitetään toimenpiteitä liikennejärjestelmän kehittämiseen jatkossa entistä vahvemmin tulevaistulevaisuustietoon perustuen. Samalla se on avaus investointien liikennejärjestelmävaikutuksien arviointiin.
Läntisen teollisuusvyöhykkeen kauppakamarit: Lappi, Oulu, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Rauma ja Turku ovat toteuttaneet yhdessä Destian kanssa tulevaisuuskatsauksen, joka avaa tätä kehityskulkua. Nyt on myös ensimmäistä kertaa kartoitettu koko länsirannikon käynnistyvien yksityisten investointien volyymi.
– Tämän hetken tiedon mukaan läntiselle teollisuusvyöhykkeelle on tulossa investointeja noin 40 miljardin euron edestä. Tästä tuulivoiman osuus on noin 20 miljardia euroa. Vetyteollisuuden investoinnit ovat yli viisi miljardia euroa, akku- ja mineraaliteollisuuden investoinnit yli kolme miljardia euroa. Metsä- ja metalliteollisuus investoivat nekin yhteensä yli kuusi miljardia euroa. Hanketilanne elää koko ajan ja lisää investointeja on odotettavissa, kertoo professori ja Destian johtaja Jorma Mäntynen.
Kauppakamarit muistuttavat, että mittavat investoinnit tuottavat rakennusaikana paljon kuljetuksia, myös erikoiskuljetuksia, ja projektityövoiman liikkuminen kasvattaa liikennemääriä. Uuden tuotannon käynnistyminen merkitsee kuljetusten pysyvää kasvua.
– Tämän historiallisen investointiaallon käynnistyessä olemme panneet huolestuneina merkille, että investoinnit ja niiden tuottamat pysyvät tarpeet eivät näy liikenteen suunnittelupöydillä eivätkä rahoituksen suuntaamisessa. Tulevaisuuden liikennettä ei voida rakentaa menneisyyteen pohjautuvan tiedon varaan – kehitys ja liikenneverkon tarpeet eivät etene lineaarisena jatkumona. On iso vaara, että johdamme itsemme harhaan menneisyyteen perustuvalla tiedolla. Menneet liikennemäärät, kuljetusten arvot ja tonnit eivät anna eväitä tulevaan, painottaa Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
– Satakunta on keskeinen osa muutosta, sillä täällä jo rakennetaan esimerkiksi Suomen ensimmäistä puhtaan vedyn tuotantolaitosta ja otetaan kasvuaskeleita merituulivoiman suhteen, täydentää Satakunnan kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Nore.
– Meillä on maakunnassa mainiot edellytykset saada osamme tulevaisuuden kasvusta. Emme kuitenkaan saa tyytyä vain energiatuottajan tai raaka-ainevalmistajan rooliin, vaan meidän on kyettävä saamaan ja kasvattamaan Satakuntaan ja Suomeen entistä enemmän pidemmälle arvoketjussa menevää jalostusta eri teollisuuden aloille sekä näitä tukeviin palveluihin, toteaa Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa.
– Liikenneinfrastruktuurista ja laadukkaista liikennepalveluista on pidettävä huolta maalla, merellä ja ilmassa. Suomelle teollisuuden investointiaalto tuo tuloja hyvinvointivaltion rahoittamiseen, lisää kilpailukykyä, parantaa omavaraisuutta ja edistää kestävää kehitystä. Liikenneinfra on siksi nähtävä teollisuuden tuotantolinjana, huomauttaa projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.
– Muuttuneiden liikennemäärien lisäksi meidän tulee nyt osata riittävästi ottaa huomioon muuttunut geopoliittinen tilanne ja huoltovarmuusnäkökulma. Läntisestä vyöhykkeestä on muodostumassa entistä keskeisempi linkki länsimarkkinoiden ja muun Suomen välillä. Itä-Suomesta kuljetukset ohjautuvat uudessa tilanteessa yhä enemmän lännen ja etelän satamiin, ja tuonti- ja vientikuljetusten määrä länsisatamien kautta kasvaa tästäkin syystä, täydentää Erkkilä.
Selvitys nostaa esiin, että liikenteen ennustemalleissa on entistä paremmin otettava huomioon teollisuusinvestoinnit.
---------------------------------------------------------------------------
KAUPPAKAMARIT:
Kestävä, tehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä on yksi avain investointien houkuttelussa ja laadukkaan toimintaympäristön muodostamisessa. Länsiyhteyksien osalta tämä tarkoittaa erityisesti:
• Poikittaisia valta- ja kantateitä sekä näiden satamayhteyksiä
• Poikittaisia ratayhteyksiä Oulusta, Kokkolasta, Vaasasta, Porista, Raumalta ja Turusta pääradalle & pääradan kapasiteetin varmistamista
• Digi-ilmailun hyödyntämistä – suoria sähkö- tai hybridilentoyhteyksiä keskeisiltä lentoasemilta Ruotsiin ja Keski-Euroopan solmuihin
• Vaihtoehtoisten kuljetusreittien vahvistamista: valtatie 8 ja sisämaan käytävä, rataverkko, satamien soveltuvuus erilaisiin kuljetustarpeisiin, jne.
Syksyllä 2022 julkistettu elinkeinoelämän Väylävisio tarjoaa erinomaiset eväät väylien kehittämiseen. Keinoja ovat muiden muassa:
• Sähköinen ja vety- sekä biokäyttöinen raskas kalusto on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön
• Raideliikenteen kehitysharppaus on toteutettava digiratojen ja uusien palvelukonseptien avulla
• Väylärahoitus on kohdistettava tukemaan teollisuusinvestointeja
