Eli­na Kor­kee / STT

Suo­jel­ta­vien maa- ja ve­si­a­lu­ei­den mää­rä on tu­le­vi­na vuo­si­na vä­hin­tään tup­lat­ta­va, jos Suo­mi ai­koo omal­ta osal­taan nou­dat­taa Mont­re­a­lin so­pi­mus­ta luon­to­ka­don py­säyt­tä­mi­ses­tä. Osa suo­je­lus­ta voi kui­ten­kin ol­la niin sa­not­tua ke­vy­em­pää suo­je­lua, joka sal­lii alu­ei­den jon­kin­lai­sen hyö­ty­käy­tön.

Suu­ri osa ke­vy­een suo­je­luun so­pi­vis­ta alu­eis­ta si­jait­see val­ti­on mail­la. Asi­an­tun­ti­joi­den mu­kaan suo­je­lu­a­lu­ei­ta tu­li­si li­sä­tä eten­kin Ete­lä-Suo­mes­sa. Uu­si hal­li­tus saa poh­dit­ta­vak­seen sen, mil­lä ta­voin Suo­men luon­toa käy­dään el­vyt­tä­mään.

– Ei voi­da olet­taa, et­tä muut hoi­ta­vat suo­je­lun, et­tä me ei teh­dä ko­ti­läk­sy­jä, ym­pä­ris­tö­neu­vos Ma­ri­na von Weis­sen­berg ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ös­tä sa­noo STT:lle.

Von Weis­sen­berg toi­mi Suo­men pää­neu­vot­te­li­ja­na Mont­re­a­lin ko­kouk­ses­sa jou­lu­kuus­sa. Siel­lä YK:n jä­sen­maat aset­ti­vat ta­voit­teek­si, et­tä vä­hin­tään 30 pro­sent­tia maa­pal­lon maa- ja ve­si­a­lu­eis­ta suo­jel­laan vuo­teen 2030 men­nes­sä. Osa täs­tä voi­daan suo­jel­la ke­vy­em­mil­lä tai väl­jem­mil­lä mää­räyk­sil­lä kuin esi­mer­kik­si tiu­kas­ti suo­jel­lut kan­sal­lis­puis­tot.

Ko­kous­pa­pe­reis­sa pu­hu­taan OECM-alu­eis­ta, joil­la to­teu­te­taan mui­ta mer­kit­tä­viä tai te­hok­kai­ta suo­je­lu­toi­mia eli "ot­her ef­fec­ti­ve area-ba­sed con­ser­va­ti­on me­a­su­res". Suo­men olois­sa nämä suo­je­lu­toi­met voi­si­vat ol­la esi­mer­kik­si ra­joi­tuk­sia met­sän hak­kaa­mi­ses­sa ja oji­tet­tu­jen soi­den en­nal­lis­ta­mis­ta. Ke­vy­em­min suo­jel­ta­vat alu­eet oli­si­vat sel­lai­sia, joi­ta täl­lä het­kel­lä ei tun­nus­te­ta suo­je­lu­a­lu­eik­si.

– Il­man OECM:ää Suo­mi ei tule ta­voi­tet­ta saa­vut­ta­maan, sa­noo von Weis­sen­berg.

Suo­mes­sa ke­vy­em­min suo­jel­ta­vak­si so­vel­tu­vis­ta alu­eis­ta suu­ri osa on ny­kyi­sin ta­lous­met­sää ja pää­o­sa täs­tä met­säs­tä val­ti­on mail­la. Myös ny­kyi­sis­tä suo­je­lu­a­lu­eis­ta val­ta­o­sa – noin 92 pro­sent­tia – on val­ti­on omis­tuk­ses­sa.

Von Weis­sen­berg lis­taa mah­dol­li­sia ke­vy­em­pään suo­je­luun lu­et­ta­via alu­ei­ta: kan­sal­li­set kau­pun­ki­puis­tot, kaa­voi­tuk­sel­la suo­jel­lut met­sät sekä ret­kei­ly- ja ul­koi­lu­a­lu­eet, joi­ta on sekä val­ti­on et­tä kun­tien omis­tuk­ses­sa. Myös maa­seu­dun mai­se­man­hoi­to- ja kult­tuu­ri­pe­rin­tö­a­lu­ei­ta voi­daan ot­taa mu­kaan.

Li­sää vas­tuu­ta luon­non­suo­je­lus­ta voi­vat ot­taa ai­na­kin kau­pun­git, kun­nat ja met­sää omis­ta­vat seu­ra­kun­nat. Myös yk­si­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien ja yri­tys­ten osal­lis­tu­mis­ta on von Weis­sen­ber­gin mu­kaan syy­tä li­sä­tä.

– Tämä voi ol­la myös brän­diä tai hy­vän te­ke­mi­sen mei­nin­kiä. Meil­lä on pal­jon toi­mi­joi­ta, jot­ka voi­si­vat omal­la toi­min­nal­laan li­sä­tä luon­to­pää­o­maa te­ke­mäl­lä asi­at fik­sum­min, sa­noo von Weis­sen­berg.

Oleel­lis­ta on hä­nen mu­kaan­sa myös se, et­tä maa­no­mis­ta­jat saa­vat kor­vaus­ta suo­je­lus­ta ja hei­dän kans­saan toi­mi­taan vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa.

Jo pit­kään toi­mi­nei­ta va­paa­eh­toi­sia suo­je­luoh­jel­mia ovat Hel­mi- ja Met­so-oh­jel­mat.

– Ne ovat va­kiin­tu­nei­ta ja naut­ti­vat yleis­tä hy­väk­syn­tää. Osas­sa Suo­men maa­kun­nis­ta maa­no­mis­ta­jat tar­jo­ai­si­vat näi­hin enem­män­kin alu­ei­ta kuin mi­hin on ra­hoi­tus­ta, ker­too Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton mo­ni­muo­toi­suu­sa­si­an­tun­ti­ja Lii­sa Too­pak­ka.

Suo­mes­sa ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­riö on se taho, joka vah­vis­taa pe­rus­tet­ta­vat OECM-alu­eet eli ke­vy­em­män suo­je­lun alu­eet. Sii­tä, mitä suo­jel­laan ja mil­lai­sin oh­jeis­tuk­sin, on odo­tet­ta­vis­sa vie­lä run­saas­ti vään­töä.

– Mei­dän nä­ke­myk­sem­me on, et­tä luon­to­ar­voil­taan ar­vok­kaim­mat alu­eet pi­täi­si suo­jel­la tiu­kas­ti, sa­noo Too­pak­ka Luon­non­suo­je­lu­lii­tos­ta.

– Väl­jäs­ti suo­jel­tui­hin alu­ei­siin voi ol­la tar­peen ot­taa luon­to­ar­voil­taan hei­ken­ty­nei­tä­kin koh­tei­ta, jot­ka voi­daan en­nal­lis­taa. Sil­loin mo­ni­muo­toi­suus läh­tee ke­hit­ty­mään toi­vot­ta­vas­ti pa­rem­paan suun­taan – an­ne­taan luon­nol­le mah­dol­li­suus el­pyä, hän jat­kaa.

Ke­vy­em­pi­kin suo­je­lu tar­koit­tai­si Too­pa­kan mu­kaan met­säs­sä puun hak­kaa­mi­sen kiel­toa tai ai­na­kin tun­tu­vaa ra­joit­ta­mis­ta. Tur­ve­mail­la ei tu­li­si sal­lia ai­na­kaan oji­tus­ta, vaan päin­vas­toin tu­li­si pyr­kiä nii­den en­nal­lis­ta­mi­seen esi­mer­kik­si ojia tuk­ki­mal­la.

Met­sät ja suot ovat Too­pa­kan mu­kaan laa­jin osa suo­je­lua tar­vit­se­vis­ta luon­to­tyy­peis­tä. Mu­kaan tar­vi­taan myös esi­mer­kik­si pe­rin­neym­pä­ris­tö­jä, ve­sis­tö­jä ja ran­ta­luon­toa.

– Joh­ta­va aja­tus on, et­tä alu­et­ta voi käyt­tää si­ten, et­tä luon­non mo­ni­muo­toi­suus el­pyy ei­kä enää heik­ke­ne. Suo­je­lu­a­lu­ei­den ul­ko­puo­lel­la­kaan ei sai­si enää ai­heut­taa luon­to­ka­toa, sa­noo Too­pak­ka.

Oleel­lis­ta on myös suo­jel­tu­jen ja suo­jel­ta­vien alu­ei­den kyt­key­ty­nei­syys eli se, et­tä alu­eet liit­ty­vät toi­siin­sa. Sil­loin eläi­met pys­ty­vät siir­ty­mään seu­dul­ta toi­sel­le.

Luon­to­pa­nee­li on jo ai­em­min suo­si­tel­lut, et­tä Suo­men suo­je­lu­ta­voit­teet jy­vi­tet­täi­siin maa­kun­nit­tain. Tämä tar­koit­tai­si tun­tu­vas­ti li­sää suo­je­lu­a­lu­ei­ta ete­läi­seen Suo­meen. Sa­mal­la pi­täi­si saa­da suo­je­luun riit­tä­vän mo­ni­puo­li­sia luon­to­tyyp­pe­jä.

– Ete­lä-Suo­mes­sa on suo­je­lu­a­lu­ei­ta al­le vii­si pro­sent­tia pin­ta-alas­ta, ja se on lii­an vä­hän. Jos se 30 pro­sent­tia ai­dos­ti saa­daan suo­jel­tua jo­kai­ses­sa maa­kun­nas­sa ja eten­kin myös Ete­lä-Suo­mes­sa, sil­loin Suo­men luon­non tila läh­tee to­den­nä­köi­ses­ti pa­ra­ne­maan, sa­noi Luon­to­pa­nee­lin pu­heen­joh­ta­ja, eko­lo­gi­an pro­fes­so­ri Jan­ne Ko­ti­a­ho STT:n haas­tat­te­lus­sa ke­vääl­lä.

– Täs­sä pi­täi­si men­nä luon­to edel­lä ei­kä ta­lous edel­lä. Jos hal­lin­to ja kri­tee­rit ke­vy­em­pään suo­je­luun ra­ken­ne­taan huo­nos­ti ja luon­toa hait­taa­va toi­min­ta sal­lien, niin sil­loin se on nä­en­näis­tä suo­je­lua.

Luon­to­pa­nee­li on vuon­na 2015 pe­rus­tet­tu riip­pu­ma­ton tie­teel­li­nen asi­an­tun­ti­ja­pa­nee­li, joka tu­kee luon­to­po­li­tii­kan suun­nit­te­lua ja pää­tök­sen­te­koa.

Ny­kyi­sin Suo­men suo­jel­luis­ta met­sis­tä lä­hes 80 pro­sent­tia si­jait­see Poh­jois-Suo­mes­sa eli Poh­jois-Poh­jan­maan, Kai­nuun ja La­pin maa­kun­nis­sa. Li­säk­si suo­je­lu pai­not­tuu kes­ki­mää­räis­tä ka­rum­mil­le kas­vu­pai­koil­le. Leh­to­ja ja re­he­viä kan­gas­met­siä on suo­je­lu­a­lu­ei­den jou­kos­sa niu­kas­ti.

Kan­sal­li­seen suo­je­lu­a­lu­e­ver­kos­toon kuu­luu Man­ner-Suo­mes­sa yh­teen­sä noin 4,8 mil­joo­naa heh­taa­ria, mikä vas­taa noin 12 pro­sent­tia Suo­men ko­ko­nais­pin­ta-alas­ta. Lu­vus­sa ovat mu­ka­na kan­sal­lis- ja luon­non­puis­to­jen li­säk­si muun mu­as­sa Met­sä­hal­li­tuk­sen suo­je­lu­met­sät ja mää­rä­ai­kai­set rau­hoi­tu­sa­lu­eet.

Noin 30 pro­sen­tin tiuk­ka suo­je­lu on mo­nil­le mail­le vai­ke­as­ti to­teu­tet­ta­va ta­voi­te. Sik­si Mont­re­a­lin ko­kouk­ses­sa pää­dyt­tiin las­ke­maan mu­kaan myös ke­vy­em­min mää­räyk­sin suo­jel­ta­via alu­ei­ta, joi­den hyö­ty­käyt­tö ei ole ko­ko­naan kiel­let­tyä.

– Käy­tän­nön toi­meen­pa­nos­ta ei ole pal­joa ko­ke­mus­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti, sa­noo ym­pä­ris­tö­neu­vos von Weis­sen­berg.

Jo ai­em­min hy­väk­sy­tys­sä EU:n mo­ni­muo­toi­suus- eli bi­o­di­ver­si­teet­tist­ra­te­gi­as­sa ta­voit­teek­si oli ase­tet­tu suo­jel­la vä­hin­tään 10 pro­sent­tia mais­ta ja ve­sis­töis­tä tiu­kas­ti eli sen­kal­tai­sil­la ra­joi­tuk­sil­la, jot­ka ovat voi­mas­sa esi­mer­kik­si kan­sal­lis­puis­tois­sa.

Suo­mes­sa ke­vy­em­män suo­je­lun pe­ri­aat­teet on jo muo­toil­tu vir­ka­mies­työ­ryh­mäs­sä, jos­sa oli mu­ka­na muun mu­as­sa ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri­ön, maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön sekä Met­sä­hal­li­tuk­sen edus­ta­jia. Työ­ryh­män ra­por­tis­sa ke­vy­em­min suo­jel­ta­via alu­ei­ta luon­neh­di­taan suo­je­lu­a­lu­e­ver­kos­toa tu­ke­vik­si alu­eik­si, joil­la tur­va­taan luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta.

Työ­ryh­män mu­kaan ke­vy­em­min suo­jel­ta­vat eli OECM-alu­eet oli­si­vat maan­tie­teel­li­ses­ti ra­jat­tu­ja alu­ei­ta, joi­ta täl­lä het­kel­lä ei tun­nus­te­ta suo­je­lu­a­lu­eik­si. Suo­je­lu- ja en­nal­lis­ta­mis­toi­mien tu­lee ol­la riit­tä­vän te­hok­kai­ta, jot­ta vai­ku­tuk­set luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­lus­sa ovat myös pit­kä­kes­toi­sia. Luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den rin­nal­la ha­lu­taan suo­jel­la myös kult­tuu­ri­sia ja hen­ki­siä ar­vo­ja.

Suo­men kan­sal­li­nen bi­o­di­ver­si­teet­tist­ra­te­gia eli mo­ni­muo­toi­suus­st­ra­te­gia on tu­los­sa tu­le­van hal­li­tuk­sen pöy­däl­le ja ke­vy­em­pi suo­je­lu osak­si sitä. Vii­me hal­li­tus­kau­del­la stra­te­gi­aa ei saa­tu val­miik­si – muun mu­as­sa sik­si, et­tä Mont­re­a­lin ko­kouk­sen poh­jal­ta mu­kaan otet­ta­vat asi­at ei­vät eh­ti­neet. Ko­kous pi­det­tiin vii­me jou­lu­kuus­sa ja edus­kun­ta­vaa­lit oli­vat huh­ti­kuus­sa.

Luon­nos on kui­ten­kin von Weis­sen­ber­gin mu­kaan nyt lop­pu­vai­hees­sa. Kun se val­mis­tuu, hal­li­tus voi teh­dä val­ti­o­neu­vos­ton pe­ri­aa­te­pää­tök­sen tai an­taa se­lon­te­on, jon­ka edus­kun­ta kä­sit­te­lee.