Pe­rin­ne­mai­se­mat, ku­ten van­hat lai­tu­met, ovat la­jis­tol­taan Suo­men mo­ni­muo­toi­sim­pia, mut­ta myös ka­to­a­vim­pia eli­nym­pä­ris­tö­jä. Met­sä­hal­li­tus nä­kee, et­tä val­ti­on suo­je­lu­a­lu­eil­la so­pi­mu­sy­rit­tä­jien kar­ja on kor­vaa­ma­ton, ak­tii­vi­nen luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den aut­ta­ja.

Po­ris­sa, Ah­lais­ten Mus­ta­lah­del­la nau­dat ovat pääs­seet edis­tä­mään luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja mai­se­man avoi­muut­ta laa­jal­la val­ti­on ja yk­si­tyis­ten maa­no­mis­ta­jien lai­tu­mel­la. Maan­vil­je­li­jä Pasi Kuu­si­ka­rin kar­ja on mie­lis­sään.

– Laa­jal­la lai­tu­mel­la lai­dun­kar­ja saa to­teut­taa lau­ma­e­läi­men elä­mää ja saa lii­kun­taa. Ja syö­dä mo­ni­puo­li­ses­ti hei­niä ja ruo­ho­ja. Saa pais­ta­tel­la päi­vää taik­ka vii­pyä met­sän sii­mek­ses­sä, ker­too kar­ja­no­mis­ta­ja Kuu­si­ka­ri.

Met­sä­hal­li­tus tie­dot­tees­saan ker­too, et­tä rei­lu nel­jän­nes Suo­men uha­na­lai­sis­ta la­jeis­ta on suo­raan riip­pu­vai­sia pe­rin­ne­mai­se­mis­ta. Lai­dun­ta­jat, ku­ten nau­dat, lam­paat ja he­vo­set pi­tä­vät yl­lä la­jien mo­ni­muo­toi­suut­ta.

Luon­to­tyyp­pien kir­jo on mo­ni­muo­toi­sen la­jis­ton eli­neh­to. Sa­ta­kun­nas­sa pe­rin­ne­mai­se­mia ovat eri­lai­set avoi­met, maa­pe­räl­tään eri­lai­set nii­tyt, har­va­puus­toi­set ha­ka­maat sekä met­sä­lai­tu­met niin man­te­reel­la kuin saa­ris­tos­sa­kin. Mus­ta­lah­del­la lai­tu­met ovat avoi­mia, kos­tei­ta luh­tai­sia ran­ta­niit­ty­jä, kum­pa­rei­sia met­sä­lai­tu­mia sekä ha­ka­mai­ta.

Mus­ta­lah­ti kuu­luu Poos­ke­rin saa­ris­ton Na­tu­ra-alu­ee­seen sekä Ah­lais­ten val­ta­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kaa­seen kult­tuu­ri­mai­se­maan.

– Mus­ta­lah­ti on kiin­nos­ta­va alue. Se on maan­ko­ho­a­mi­sen seu­rauk­se­na mel­kein ku­rou­tu­nut ir­ti me­res­tä. Ma­ke­an ve­den ja vä­hä­suo­lai­sen mur­to­ve­den vai­het­tu­mis­vyö­hy­ke luo eri­koi­sen kas­vil­li­suu­den, ker­too luon­non­suo­je­lun asi­an­tun­ti­ja Ai­la Tar­vai­nen Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­luis­ta.

Vie­lä 1930-lu­vul­la luh­ta­nii­tyt oli­vat ve­den al­la. Maa­kun­nal­li­ses­ti ar­vok­kaal­la alu­eel­la on pin­ta-alaa noin 115 heh­taa­ria.

Pe­rin­ne­mai­se­mia voi­daan hoi­taa ih­mi­sen ja ko­nei­den avul­la, mut­ta kar­ja on yhä pa­ras ja kus­tan­nus­te­hok­kain tapa hoi­taa lai­dun­maa­ta. Val­ti­on mail­le kar­jan tuo­vat pai­kal­li­set eläin­ten omis­ta­jat, joi­den kans­sa teh­dään vuok­ra­so­pi­mus lai­du­na­lu­een käy­tös­tä.

Val­ti­on mail­la on Sa­ta­kun­nas­sa kaik­ki­aan 600 heh­taa­ria so­pi­mus­lai­dun­nus­ta ja yli 20 so­pi­mus­lai­dun­ta­jaa. Koko Suo­mes­sa Met­sä­hal­li­tuk­sel­la on so­pi­mus­kump­pa­nei­na yli 100 ti­laa.

So­pi­mus­lai­dun­ta­jat, ku­ten Pasi Kuu­si­ka­ri, te­ke­vät työ­tään maa­ta­lou­den ym­pä­ris­tö­so­pi­mus­ten ra­hoi­tuk­sel­la.

– Nor­r­sun­din ti­lan suku on lai­dun­ta­nut näi­tä mai­se­mia jo 1700-lu­vul­ta saak­ka. Pik­ku­poi­ka­na olin isän mu­ka­na ja nyt olen hoi­to­vas­tuus­sa su­ku­pol­vien jat­ku­mos­sa. Ym­pä­ris­tö­kor­vaus­jär­jes­tel­mäs­sä olem­me ol­leet heti sen voi­maan tul­les­sa maam­me lii­tyt­tyä EU:hun, Kuu­si­ka­ri ker­too.

Sa­ta­kun­nan alu­eel­la kun­nos­te­taan ja hoi­de­taan pe­rin­neym­pä­ris­tö­jä niin man­te­reel­la kuin saa­ris­tos­sa­kin. So­pi­mus­lai­dun­ta­jien pää­a­si­al­li­siin teh­tä­viin kuu­luu ai­ta­lin­jo­jen rai­vaa­mi­nen ja ai­taa­mi­nen sekä lai­dun­ta­mi­nen ja lai­du­ne­läi­mis­tä huo­leh­ti­mi­nen sekä yl­lä­pi­to­rai­vaus. Pe­rin­neym­pä­ris­tö­koh­tees­ta ja sen eri­tyi­sar­vois­ta riip­pu­en alu­eel­le voi­daan aset­taa tar­kem­pia hoi­to-oh­jei­ta.

Tär­kein­tä työ­tä pe­rin­neym­pä­ris­töil­lä on luon­to­ar­vo­jen säi­lyt­tä­mi­nen. Sa­mal­la pi­de­tään yl­lä avoin­ta mai­se­maa sekä ar­vo­kas­ta kult­tuu­ri­pe­rin­töä.

Met­sä­hal­li­tuk­sen Luon­to­pal­ve­lut hoi­taa ny­kyi­sil­lä luon­non­suo­je­lu­a­lu­eil­la pe­rin­neym­pä­ris­tö­jä noin 5 000 heh­taa­rin alal­la sekä noin sa­dan heh­taa­rin alal­la mo­ni­käyt­tö­met­sis­sä. Li­säk­si Met­sä­hal­li­tus aut­taa pe­rin­ne­bi­o­toop­pien hoi­dos­sa yk­si­tyi­sil­lä suo­je­lu­a­lu­eil­la noin 7 000 heh­taa­rin ver­ran.