Sam­po­las­sa Itä­tuu­len kou­lun park­ki­a­lu­eel­la ja lä­hiym­pä­ris­tös­sä mo­poil­la sekä mön­ki­jöil­lä aje­le­va nuo­ri­so pu­hut­taa alu­een asuk­kai­ta. Moni ko­kee mo­po­jen ja mön­ki­jöi­den pä­ris­te­lyn häi­rit­se­vä­nä.

Kou­lun vie­rei­ses­sä ta­los­sa asu­vaa Pirk­ko-Lii­sa ko­kee asi­an muo­dos­tu­neen on­gel­mak­si heti uu­den kou­lu­ra­ken­nuk­sen val­mis­tut­tua.

– Tämä alue teh­tiin tyh­mäs­ti. Kou­lun pi­has­ta läh­te­väs­tä Kou­von­rai­tis­ta tuli oi­kein vauh­ti­ra­ta, jos­sa pää­see mo­pol­la aja­maan to­del­la lu­jaa. Sitä pit­kin kiih­dy­te­tään ja keu­li­taan, Pirk­ko-Lii­sa sa­noo.

Itätuulen koulun parkkialue kerää iltaisin mopoilla ja mönkijöillä liikkuvaa nuorisoa. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Hän ker­too pä­ri­nän jat­ku­van usein puo­leen yö­hön as­ti, ja vii­kon­lop­pui­sin vie­lä pi­dem­pään. Pirk­ko-Lii­sa ku­vai­lee ole­van­sa ti­lan­tee­seen niin uu­pu­nut, et­tä jopa asun­non myy­mi­nen­kin on käy­nyt mie­les­sä.

Po­lii­siin hän on yh­tey­des­sä usein, mut­ta ko­kee vir­ka­val­lan suh­tau­tu­van vä­lin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti. Pirk­ko-Lii­san mie­les­tä syy ei ole po­lii­sin re­surs­si­pu­las­sa, vaan suh­tau­tu­mi­ses­sa Sam­po­lan alu­ee­seen.

– Jos oli­si ky­sees­sä esi­mer­kik­si Ka­la­hol­ma tai Vii­ki­näi­nen, tämä oli­si jo saa­tu lo­pe­tet­tua. Tääl­tä tu­lee niin pal­jon soit­to­ja, et­tei enää vä­li­te­tä, hän sa­noo.

Ja­net­te Sam­po­lan asuk­kaat ry:stä ei asu ai­van kou­lun vie­res­sä, mut­ta lä­his­töl­lä kui­ten­kin. Hä­nen­kin ko­tiin­sa mo­po­jen ää­net kuu­lu­vat sel­väs­ti.

– Aje­taan pi­meil­lä mo­poil­la, aje­taan nur­mi­kol­la, keu­li­taan, pol­te­taan ku­mia… Ym­mär­rän kyl­lä, et­tä nuo­ri­so ajaa mo­poil­la, mut­ta en sitä leik­ki­mis­tä. Kun sai­si jo­ten­kin kul­jet­ta­jien van­hem­mil­le me­ne­mään tie­toa, Ja­net­te päh­käi­lee.

Kouvonraitin pitkällä suoralla moni päästelee lujaa. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Hän ker­too, et­tä myös vii­me lau­an­tai­na po­lii­si kävi pai­kal­la kah­des­ti.

– Kym­me­nen mais­sa joku oli soit­ta­nut po­lii­sin. Sil­loin en­sim­mäi­sel­lä ker­taa mo­poi­li­jat läh­ti­vät kar­kuun. Yh­den­tois­ta jäl­keen soi­tin it­se po­lii­sil­le ja he tu­li­vat. Se lop­pui sii­hen sil­tä il­taa.

Yli­ko­mi­sa­rio Jor­ma Jo­hans­son Po­rin po­lii­sis­ta ym­mär­tää hy­vin, et­tä nuor­ten ko­koon­tu­mi­nen voi ai­heut­taa häi­ri­ö­tä. Mopo- ja mön­ki­jä­ko­koon­tu­mi­set ovat li­sään­ty­neet vii­me vuo­si­na, kun nuo­ri­sol­la on yhä enem­män me­no­pe­le­jä käy­tös­sään.

Jo­hans­son ker­too, et­tä Po­ris­sa nuo­ret ko­koon­tu­vat mo­nis­sa pai­kois­sa. Esi­mer­kik­si Kir­ju­rin­luo­to sekä ABC-ase­mien ja kou­lu­jen pi­hat ovat ylei­siä ko­koon­tu­mis­paik­ko­ja. Hä­nen mu­kaan­sa Sam­po­la ei eroa näis­tä.

– Ei voi oi­kein kiel­tää­kään, et­tei­vät nuo­ret sai­si men­nä mi­hin­kään, Jo­hans­son sa­noo.

(Ke­säl­lä 2021 ohi­kul­ki­jan vi­de­oon tal­len­tui mön­ki­jän vauh­di­kas meno Kou­von­rait­tia pit­kin.)

Pai­kal­le saa­pu­es­saan po­lii­si ei suin­kaan ai­na ha­jo­ta pai­kal­le ke­rään­ty­nyt­tä nuo­ri­so­jouk­koa.

– Se on ta­paus­koh­tais­ta. Läh­tö­koh­ta­na ovat ih­mis­ten pe­ru­soi­keu­det. Saa ol­la ja saa ko­koon­tu­a­kin tie­tyin edel­ly­tyk­sin. Häi­ri­öt ja lait­to­muu­det py­ri­tään tie­ten­kin es­tä­mään, Jo­hans­son sa­noo.

Kui­ten­kin, jos nuor­ten ko­koon­tu­mi­nen ai­heut­taa sel­lais­ta häi­ri­ö­tä ym­pä­ris­töl­le, et­tei se ole enää koh­tuul­lis­ta, sil­loin po­lii­si voi puut­tua asi­aan. Po­lii­si puut­tuu häi­ri­öi­hin huo­mau­tuk­sin, käs­kyin ja ke­ho­tuk­sin, sekä mah­dol­li­ses­ti jon­kin­lai­sil­la sank­ti­oil­la­kin, jos ti­lan­ne sitä edel­lyt­tää.

– Jos­sain ne ra­jat me­ne­vät ja nii­tä on nou­da­tet­ta­va, Jo­hans­son huo­maut­taa.

Sa­maan hen­gen­ve­toon ko­mi­sa­rio muis­tut­taa, et­tä isom­mas­sa ku­vas­sa yh­teis­kun­nas­sa on myös sie­det­tä­vä jon­kin ver­ran häi­ri­öään­tä, kau­pun­gis­sa enem­män kuin maa­seu­dul­la.

Ylikomisario sanoo, että nuorillakin on oikeus olla ja kokoontua tietyin edellytyksin. KUVA: PAULIINA VILPAKKA

Mi­tään hok­kus­pok­kus-rat­kai­sua ti­lan­tee­seen Jo­hans­so­nil­la ei ole an­taa. Hän kui­ten­kin muis­tut­taa, et­tä par­hai­ten oh­jaus­ta nuo­rel­le voi­daan an­taa ko­to­na.

– Se on vää­rä aja­tus, et­tä lai­tan lap­se­ni maa­il­mal­le ja kyl­lä po­lii­si sit­ten huo­leh­tii, Jo­hans­son sa­noo.

Hän ke­hot­taa van­hem­pia tark­kai­le­maan esi­mer­kik­si sitä, min­kä­lai­ses­sa kun­nos­sa nuo­ri tu­lee ko­tiin. Si­tä­kin on hyvä seu­ra­ta, on­ko mo­poa alet­tu vi­rit­te­le­mään, ja käyt­tää­kö kul­jet­ta­ja suo­ja­va­rus­tei­ta, ku­ten ky­pä­rää.

Jo­hans­son pa­hoit­te­lee sitä, jos Sam­po­las­sa jol­le­kul­le on syn­ty­nyt mie­li­ku­va, et­tä po­lii­si suh­tau­tui­si alu­ee­seen eri ta­val­la kuin mui­hin. Hä­nen mu­kaan­sa se ei pidä paik­kaan­sa.

– Ei meil­lä ole mi­tään asen­teel­li­suut­ta ole mi­hin­kään asui­na­lu­ee­seen. Kyl­lä me­nem­me joka paik­kaan, mi­hin tar­vi­taan.

Hän huo­maut­taa, et­tä Sam­po­la­kin on ko­vas­ti ke­hit­ty­nyt ja mo­der­ni­soi­tu­nut sii­tä, mitä se oli ai­koi­naan.

– Olen näh­nyt Sam­po­lan osal­ta pal­jon huo­nom­mat­kin ajat kuin tänä päi­vä­nä, Jo­hans­son sa­noo.

Toi­mit­ta­ja: Pau­lii­na Vil­pak­ka