Portugalilaislähtöinen, nykyisin Raumalla asuva Rui teki tuhat työhakemusta kolmen vuoden aikana, ja vain kaksi niistä johti haastatteluun
Pauli Uusi-Kilponen
Portugalista Suomeen kymmenen vuotta sitten muuttaneen Rui Vilelan usko oli mennä, kun hän jäi työttömäksi runsas kolme vuotta sitten. Hän laskee tehneensä noin tuhat työhakemusta. Vain kaksi johti haastatteluun asti. Ruin käsityksen mukaan merkittävä syy työn saamisen vaikeuteen oli ulkomaalaisuus.
– Mutta nyt kaikki on hyvin, olen ollut Lai-Mulla töissä muutaman kuukauden koneita kokoamassa. Työnantaja ja työkaverit ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Viihdyn ja työ itsessäänkin on ok, vaikka se ei ihan vastaa koulutustani.
Ruilla on sähköasentajan paperit Suomesta. Ne hän hankki oppisopimuksella. Kotimaassaan hän oli saanut vastaavan opin.
– Portugalissa vastaava osaaminen saadaan työssä oppimalla, eikä osaamisesta annettu siihen aikaan mitään todistuksia. Nyt on jo toisin, Rui hymähtää.
Hän sanoo rehellisesti, että työttömyys oli hänelle hyvin vaikeaa aikaa. Piti tehtailla joka viikko hakemuksia ja toistuvasti tuli vastaus: ei tällä kertaa.
– Olin yksin kotona, istuin keittopöydän ääressä, eikä mieleen tullut kuin synkkiä ajatuksia. Tunne oli, etten kelpaa mihinkään.
Rui ei halua arvostella niitä yrityksiä, joilta hän sai kiitos ei -vastauksen.
– Toki ymmärrän, että suomalainen yritys ottaa töihin suomalaisen ennen kuin maahanmuuttajan. Toisaalta myös ulkomaiseen työnhakijaan saatetaan suhtautua ennakkoluuloisesti. Ei olla totuttu vierasmaalaisiin. Siitä on varmasti kysymys niin joillain työnantajilla kuin työntekijöilläkin.
Ruin työpaikalla Lai-Mu Oy:llä Rauman Sampaanalassa on totuttu ulkomaisiin työntekijöihin. Yrityksellä on työntekijöitä Puolasta, Latviasta ja Venäjältä Ruin lisäksi.
– Me otamme jokaisen yksilöinä. Emme erottele, kuka tulee muualta ja kuka paikkakunnalta. Kaikki ovat lähtökohtaisesti saman arvoisia, sanoo LaiMun toimitusjohtaja Markus Miekanmaa.
Hän puhuu omasta kokemuksestaan ja sanoo, että jos lähtee työn perässä vieraaseen maahan, niin motivaatio tehdä työtä on pääsääntöisesti kova.
– Tässä yhtiössä lähdetään yhteisestä edusta eli tilaukset tehdään valmiiksi laadukkaasti ja määräajassa, sanoo Miekanmaa.
Hänen mukaansa kieliasiat tulee hoidettua englannilla, jos suomi ei ole hallussa. Kommunikaatiosta ei ole ongelmia, jos on molemminpuolista motivaatiota. Työntekijöitä yhtiössä on 35 ja tuotteet myydään pääasiassa ulkomaille.
Juuri nyt Suomessa keskustellaan työperäisestä maahanmuutosta. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan vuoden 2018 tilastot osoittavat, että 1 500 euroa kuukaudessa tienaava maahanmuuttaja maksaa veroina ja muina maksuina yhteiskunnalle vuodessa 5 500 euroa enemmän kuin saa tukia. Ulkomailta tulleet työntekijät saavat selvityksen mukaan merkittävästi vähemmän esimerkiksi Kelan maksamia etuuksia kuin Suomessa syntyneet. Tulokset ovat päinvastaisia, mitä työperäisestä haittamaahanmuutosta on tähän asti julkisuudessa esitetty.