Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Por­tu­ga­lis­ta Suo­meen kym­me­nen vuot­ta sit­ten muut­ta­neen Rui Vi­le­lan us­ko oli men­nä, kun hän jäi työt­tö­mäk­si run­sas kol­me vuot­ta sit­ten. Hän las­kee teh­neen­sä noin tu­hat työ­ha­ke­mus­ta. Vain kak­si joh­ti haas­tat­te­luun as­ti. Ruin kä­si­tyk­sen mu­kaan mer­kit­tä­vä syy työn saa­mi­sen vai­keu­teen oli ul­ko­maa­lai­suus.

– Mut­ta nyt kaik­ki on hy­vin, olen ol­lut Lai-Mul­la töis­sä muu­ta­man kuu­kau­den ko­nei­ta ko­ko­a­mas­sa. Työ­nan­ta­ja ja työ­ka­ve­rit ovat ot­ta­neet mi­nut hy­vin vas­taan. Viih­dyn ja työ it­ses­sään­kin on ok, vaik­ka se ei ihan vas­taa kou­lu­tus­ta­ni.

Ruil­la on säh­kö­a­sen­ta­jan pa­pe­rit Suo­mes­ta. Ne hän hank­ki op­pi­so­pi­muk­sel­la. Ko­ti­maas­saan hän oli saa­nut vas­taa­van opin.

– Por­tu­ga­lis­sa vas­taa­va osaa­mi­nen saa­daan työs­sä op­pi­mal­la, ei­kä osaa­mi­ses­ta an­net­tu sii­hen ai­kaan mi­tään to­dis­tuk­sia. Nyt on jo toi­sin, Rui hy­mäh­tää.

Hän sa­noo re­hel­li­ses­ti, et­tä työt­tö­myys oli hä­nel­le hy­vin vai­ke­aa ai­kaa. Piti teh­tail­la joka viik­ko ha­ke­muk­sia ja tois­tu­vas­ti tuli vas­taus: ei täl­lä ker­taa.

– Olin yk­sin ko­to­na, is­tuin keit­to­pöy­dän ää­res­sä, ei­kä mie­leen tul­lut kuin synk­kiä aja­tuk­sia. Tun­ne oli, et­ten kel­paa mi­hin­kään.

Rui ei ha­lua ar­vos­tel­la nii­tä yri­tyk­siä, joil­ta hän sai kii­tos ei -vas­tauk­sen.

– Toki ym­mär­rän, et­tä suo­ma­lai­nen yri­tys ot­taa töi­hin suo­ma­lai­sen en­nen kuin maa­han­muut­ta­jan. Toi­saal­ta myös ul­ko­mai­seen työn­ha­ki­jaan saa­te­taan suh­tau­tua en­nak­ko­luu­loi­ses­ti. Ei ol­la to­tut­tu vie­ras­maa­lai­siin. Sii­tä on var­mas­ti ky­sy­mys niin joil­lain työ­nan­ta­jil­la kuin työn­te­ki­jöil­lä­kin.

Ruin työ­pai­kal­la Lai-Mu Oy:llä Rau­man Sam­paa­na­las­sa on to­tut­tu ul­ko­mai­siin työn­te­ki­jöi­hin. Yri­tyk­sel­lä on työn­te­ki­jöi­tä Puo­las­ta, Lat­vi­as­ta ja Ve­nä­jäl­tä Ruin li­säk­si.

– Me otam­me jo­kai­sen yk­si­löi­nä. Em­me erot­te­le, kuka tu­lee muu­al­ta ja kuka paik­ka­kun­nal­ta. Kaik­ki ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti sa­man ar­voi­sia, sa­noo Lai­Mun toi­mi­tus­joh­ta­ja Mar­kus Mie­kan­maa.

Hän pu­huu omas­ta ko­ke­muk­ses­taan ja sa­noo, et­tä jos läh­tee työn pe­räs­sä vie­raa­seen maa­han, niin mo­ti­vaa­tio teh­dä työ­tä on pää­sään­töi­ses­ti kova.

– Täs­sä yh­ti­ös­sä läh­de­tään yh­tei­ses­tä edus­ta eli ti­lauk­set teh­dään val­miik­si laa­duk­kaas­ti ja mää­rä­a­jas­sa, sa­noo Mie­kan­maa.

Hä­nen mu­kaan­sa kie­li­a­si­at tu­lee hoi­det­tua eng­lan­nil­la, jos suo­mi ei ole hal­lus­sa. Kom­mu­ni­kaa­ti­os­ta ei ole on­gel­mia, jos on mo­lem­min­puo­lis­ta mo­ti­vaa­ti­o­ta. Työn­te­ki­jöi­tä yh­ti­ös­sä on 35 ja tuot­teet myy­dään pää­a­si­as­sa ul­ko­mail­le.

Juu­ri nyt Suo­mes­sa kes­kus­tel­laan työ­pe­räi­ses­tä maa­han­muu­tos­ta. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­ön te­ke­män sel­vi­tyk­sen mu­kaan vuo­den 2018 ti­las­tot osoit­ta­vat, et­tä 1 500 eu­roa kuu­kau­des­sa tie­naa­va maa­han­muut­ta­ja mak­saa ve­roi­na ja mui­na mak­sui­na yh­teis­kun­nal­le vuo­des­sa 5 500 eu­roa enem­män kuin saa tu­kia. Ul­ko­mail­ta tul­leet työn­te­ki­jät saa­vat sel­vi­tyk­sen mu­kaan mer­kit­tä­väs­ti vä­hem­män esi­mer­kik­si Ke­lan mak­sa­mia etuuk­sia kuin Suo­mes­sa syn­ty­neet. Tu­lok­set ovat päin­vas­tai­sia, mitä työ­pe­räi­ses­tä hait­ta­maa­han­muu­tos­ta on tä­hän as­ti jul­ki­suu­des­sa esi­tet­ty.