Putkiremontteja jää yhä enemmän toteuttamatta taloudellisista syistä
Tuomas Savonen / STT
Yhä suurempi osa Suomen taloyhtiöistä ei pysty toteuttamaan putkiremonttia taloudellisista syistä, käy ilmi Isännöintiliiton putkiremonttibarometristä.
18 prosenttia kyselyyn osallistuneista isännöintialan ammattilaisista raportoi, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on jo jäänyt putkiremontteja toteutumatta rahoitusvaikeuksien takia. Osuus on kaksinkertaistunut viime vuoden yhdeksästä prosentista ja on suurempi kuin yhdessäkään aiemmassa mittauksessa.
Isännöintiliiton mukaan ongelma korostuu Suomen väestöään menettävillä alueilla.
Isännöintiliiton tietoasiantuntijan Olli Rekosen mukaan putkiremonttibarometrin tulokset osoittavat, että taloyhtiöt eivät toimi tyhjiössä eivätkä ne ole immuuneja väestörakenteen muutokselle. Se, kasvaako vai väheneekö väestö tietyllä alueella, vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaiset mahdollisuudet siellä sijaitsevilla taloyhtiöillä on toteuttaa korjaushankkeita.
– Vähenevän väestön alueilla asuntojen kysyntä on usein heikkoa, mikä luonnollisesti heijastuu niiden arvostustasoon ja sen myötä myös vakuusarvoon. Mitä alhaisemmaksi pankki määrittelee taloyhtiön vakuusarvon, sitä vähemmän sen on mahdollista myöntää sille lainaa, Rekonen sanoo Isännöintiliiton tiedotteessa.
Rekosen mukaan vähenevän väestön alueiden taloyhtiöitä uhkaa eräänlainen noidankehä.
– Jos taloyhtiön ei ole mahdollista saada riittävästi rahoitusta kasaan toteuttaakseen tarvittavia korjaustoimenpiteitä, kasvaa kyseisen taloyhtiön korjausvelka, mikä entisestään heikentää yhtiön mahdollisuuksia saada pankilta rahoitusta.
Väestöään menettävillä alueilla joudutaan rahoituksen saatavuudesta johtuvista syistä tekemään myös pienempiä ja kustannuksiltaan alhaisempia remontteja kuin alun perin oli suunniteltu.
Rekosen mukaan putkiremontin yhteydessä voi usein olla hyvä tilaisuus samalla esimerkiksi parantaa ilmanvaihtoa, kehittää kiinteistöautomaatiota tai uudistaa lämmitysjärjestelmä. Näillä toimilla voidaan pienentää taloyhtiön hoitokuluja pidemmällä aikavälillä.
– Kun monet taloyhtiöt erityisesti kasvavilla alueilla modernisoituvat, jäävät rahoitusvaikeuksien ja väestökadon kanssa kamppailevat syrjäisempien seutujen taloyhtiöt tästä kehityksestä paitsi, Rekonen arvioi.
Isännöintiliiton maalis-huhtikuussa toteuttamaan kyselyyn vastasi 194 isännöinnin ammattilaista eri puolilta Suomea. Vastaajat hallinnoivat yhteensä noin 4 000 taloyhtiötä.