Stina Ala­pirt­ti / STT

Lä­hes jo­kai­nen odot­ta­ja kär­sii jon­ki­nas­tei­ses­ta ras­kaus­pa­hoin­voin­nis­ta. Syn­ny­tys- ja nais­ten­tau­ti­o­pin toh­to­rin Mii­na Nur­men mu­kaan jopa 90 pro­sent­tia nai­sis­ta kär­sii jois­tain pa­hoin­voin­nin oi­reis­ta ras­kau­ten­sa ai­ka­na ja vuo­sit­tain ras­kaus­pa­hoin­voin­ti kos­kee kym­me­niä tu­han­sia odot­ta­jia.

Nais­ten­tau­tien ja syn­ny­tys­ten eri­kois­lää­kä­ri, pro­fes­so­ri Päi­vi Polo ker­too asi­aa kä­sit­te­le­väs­sä tie­do­tus­ti­lai­suu­des­sa, et­tä pa­hoin­voin­tia vä­hä­tel­lään ter­vey­den­huol­los­sa edel­leen erit­täin voi­mak­kaas­ti.

– Po­ti­laat saat­ta­vat ko­kea syyl­lis­tä­mis­tä, hän sa­noo.

Nur­mi ja Polo ovat osa Tu­run yli­o­pis­ton tut­ki­mus­ryh­mää, joka tut­kii ras­kaus­pa­hoin­voin­tia. Nur­mi ker­too, et­tä en­nen kuin hän aloit­ti oman ai­het­ta kä­sit­te­le­vän tut­ki­muk­sen­sa, ai­het­ta oli Suo­mes­sa tut­kit­tu vii­mek­si 1970-lu­vul­la.

Ryh­mä on tut­ki­nut ras­kaus­pa­hoin­voin­nis­ta kär­si­viä odot­ta­jia neu­vo­lois­sa, sai­raa­lois­sa ja ke­rää­mäl­lä tie­toa Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen re­kis­te­reis­tä.

Syy­tä ras­kaus­pa­hoin­voin­nil­le tai hy­pe­re­mee­sil­le eli poik­keuk­sel­li­sen voi­mak­kaal­le ras­kau­de­nai­kai­sel­le pa­hoin­voin­nil­le ei tie­de­tä. To­den­nä­köi­ses­ti kyse on mo­nen asi­an yh­dis­tel­mäs­tä.

Nur­men mu­kaan ai­em­min syy­nä pi­det­tiin is­tuk­ka­hor­mo­nia, mut­ta ny­ky­tie­don mu­kaan hor­mo­ni ei kui­ten­kaan ole ai­na­kaan koko syy.

Mui­ta te­ki­jöi­tä, joil­la on tut­ki­joi­den mu­kaan yh­teys voi­mak­kaam­paan pa­hoin­voin­tiin, ovat esi­mer­kik­si tyt­tö­si­ki­öt, mo­nik­ko­ras­kau­det, he­del­möi­tys­hoi­dol­la al­kun­sa saa­neet ras­kau­det tai odot­ta­jan ai­em­pi pa­hoin­voin­ti­taus­ta esi­mer­kik­si mat­ka­pa­hoin­voin­nin tai pa­hoin­voin­tia ai­heut­ta­van mig­ree­nin muo­dos­sa.

Nur­men mu­kaan myös gee­nit il­mei­ses­ti vai­kut­ta­vat jon­kin ver­ran, kos­ka jos su­vus­sa on ol­lut hy­pe­re­mee­siä, ris­ki pa­hoin­voin­tiin on suu­rem­pi. Li­säk­si ker­ran hy­pe­re­mee­si­ras­kau­den ko­ke­neel­la ris­ki sii­hen on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kuin muil­la – hy­pe­re­mee­si uu­siu­tuu noin 24 pro­sen­til­la.

Nur­mi ker­too, et­tä muu­ta­ma mah­dol­li­ses­ti asi­aan vai­kut­ta­va gee­ni on tun­nis­tet­tu, mut­ta niis­tä­kään tus­kin löy­tyy koko to­tuus.

– Sa­mal­la odot­ta­jal­la seu­raa­vas­sa ras­kau­des­sa voi ol­la uu­del­leen pa­hoin­voin­tia tai sit­ten ei. Eli joi­tain mui­ta te­ki­jöi­tä tar­vi­taan sen oman gee­ni­pa­ke­tin li­säk­si, Nur­mi sa­noo.

Päi­vi Polo ker­too, et­tä ryh­män vie­lä jul­kai­se­mat­to­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa on huo­mat­tu, et­tä mer­ki­tys­tä on mah­dol­li­ses­ti myös vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lul­la. Yh­teyk­siä myös di­a­be­tek­sen, kil­pi­rau­has­sai­rauk­sien ja psyyk­kis­ten sai­rauk­sien kans­sa on ha­vait­tu. Polo myös huo­maut­taa, et­tä hy­pe­re­mee­si vai­keut­taa kaik­kien näi­den hoi­to­ta­sa­pai­noa.

Ras­kaus­pa­hoin­voin­ti voi ol­la mitä ta­han­sa ku­vo­tuk­sen tun­tees­ta jat­ku­vaan ok­sen­ta­mi­seen saak­ka. Useim­mil­la pa­hoin­voin­ti on voi­mak­kain­ta ras­kau­den en­sim­mäi­sel­lä kol­man­nek­sel­la, mut­ta pa­him­mil­laan se voi kes­tää syn­ny­tyk­seen as­ti.

Hy­pe­re­mee­sis­tä kär­sii Nur­men tut­ki­muk­sen mu­kaan noin 1,3 pro­sent­tia odot­ta­jis­ta. Nur­mi on teh­nyt hy­pe­re­mee­sis­tä vuo­si sit­ten jul­kais­tun väi­tös­tut­ki­muk­sen.

Hy­pe­re­mee­sin erot­taa muus­ta ras­kaus­pa­hoin­voin­nis­ta juu­ri oi­rei­den voi­mak­kuus: ok­sen­ta­mi­nen ja pa­hoin­voin­ti on jat­ku­vaa, ei­kä ta­va­no­mai­sis­ta ar­jen toi­mis­ta suo­riu­tu­mi­nen on­nis­tu. Jat­ku­va ok­sen­ta­mi­nen voi joh­taa pai­non las­kuun ja kui­vu­mi­seen. Ok­sen­ta­mi­nen myös ai­heut­taa on­gel­mia ham­pail­le, ja jat­ku­va pa­hoin­voin­ti hei­ken­tää elä­män­laa­tua sekä ai­heut­taa sai­raus­pois­sa­o­lo­ja töis­tä.

Useim­pien ras­kaus­pa­hoin­voin­ti hel­pot­tuu ko­ti­kons­tein, ku­ten syö­mäl­lä pie­niä an­nok­sia tai vält­tä­mäl­lä voi­mak­kai­ta ha­ju­ja. Hy­pe­re­mee­sis­sä nämä kei­not ei­vät au­ta, vaan hoi­to­na on lää­ki­tys ja tar­vit­ta­es­sa nes­te­hoi­to ti­pu­tuk­sel­la.

Tä­hän men­nes­sä ras­kaus­pa­hoin­voin­nin mit­taa­mi­seen ei Suo­mes­sa ole käy­tet­ty mi­tään yh­te­näis­tä mit­ta­ris­toa.

Maa­il­mal­la on käy­tet­ty ka­na­da­lais­ta PUQE-mit­ta­ris­toa (Preg­nan­cy-Uni­que Qu­an­ti­fi­ca­ti­on of Eme­sis). Tu­run yli­o­pis­ton tut­ki­mus­ryh­mään kuu­lu­va lää­ke­tie­teen li­sen­si­aat­ti Lin­da Lai­ti­nen tut­ki ke­sä­kuus­sa tar­kis­te­tus­sa väi­tös­kir­jas­saan suo­men­ne­tun PUQE-mit­ta­rin käyt­töä sekä ras­kaus­pa­hoin­voin­nin ylei­syyt­tä ja hoi­don vai­kut­ta­vuut­ta.

Polo ker­too, et­tä tut­ki­muk­sen pe­rus­teel­la PUQE on var­sin käyt­tö­kel­poi­nen mit­ta­ri, vaik­ka täl­lä het­kel­lä se ei vie­lä ole­kaan ylei­ses­sä käy­tös­sä ter­vey­den­huol­los­sa.

Hän ker­too, et­tä täl­lä het­kel­lä tut­ki­mus­ryh­mäs­sä suun­ni­tel­laan kaa­vak­keen laa­jen­ta­mis­ta pa­ril­la ky­sy­myk­sel­lä, jot­ta sil­lä voi­tai­siin pa­rem­min mi­ta­ta esi­mer­kik­si sitä, kan­nat­taa­ko pa­hoin­voi­va po­ti­las ot­taa osas­tol­le tai ko­tiut­taa siel­tä. Polo myös sa­noo, et­tä mit­ta­ria voi­tai­siin tu­le­vai­suu­des­sa käyt­tää esi­mer­kik­si pu­he­lin­neu­von­nan tu­ke­na mää­rit­te­le­mään, kan­nat­taa­ko odot­ta­jan esi­mer­kik­si ha­keu­tua jat­ko­hoi­toon.

Po­lon mu­kaan ras­kaus­pa­hoin­voin­tia voi­tai­siin hoi­taa jo ter­veys­kes­kuk­sis­sa tai työ­ter­vey­des­sä neu­von­nal­la ja lääk­keil­lä. Hä­nen mu­kaan­sa lää­ke­hoi­toa pi­täi­si käyt­tää jo avo­ter­vey­den­hoi­dos­sa ny­kyis­tä enem­män, jot­ta pa­hoin­voin­ti saa­tai­siin kat­ke­a­maan.

– Kyl­lä se hoi­to vii­väs­tyy, kos­ka sitä (pa­hoin­voin­tia) ei tun­nis­te­ta ter­vey­den­huol­los­sa vie­lä hy­vin, hän sa­noo.

Suo­mes­sa neu­vo­laan men­nään yleen­sä vas­ta 9. ras­kaus­vii­kol­la, jol­loin osa on kär­si­nyt pa­hoin­voin­nis­ta jo kuu­kau­den.

Polo ker­too, et­tä moni pää­tyy hoi­toon vas­ta, kun ti­lan­ne on jo paha. Täl­löin odot­ta­jat pää­ty­vät suo­raan sai­raa­laan val­miik­si ruuh­kai­siin päi­vys­tyk­siin ja osas­to­hoi­toon, mikä mo­nel­le tar­koit­taa yli sa­dan ki­lo­met­rin ajo­mat­kaa ja use­am­man päi­vän pois­sa­o­loa ko­toa. Jos pa­hoin­voin­tia hoi­det­tai­siin jo ter­veys­kes­kuk­sis­sa, odot­ta­ja voi­si esi­mer­kik­si käy­dä ti­pu­tuk­ses­sa tar­vit­ta­es­sa use­am­pa­na päi­vä­nä ja men­nä vä­lis­sä ko­tiin.

Mii­na Nur­men mu­kaan oli­si tär­ke­ää, et­tä odot­ta­jat osai­si­vat pyy­tää hoi­toa ajois­sa.

– Moni ei en­sim­mäi­sen ras­kau­den koh­dal­la tie­dä, mil­lai­sia oi­rei­ta niin sa­no­tus­ti kuu­lui­si ol­la. Odot­ta­ja saat­taa it­se­kin vä­hä­tel­lä oi­rei­taan, Nur­mi sa­noo.

Hän ker­too, et­tä tut­ki­mus­ryh­män pit­kän täh­täi­men ta­voit­tee­na on saa­da ai­kaan Käy­pä hoi­to -suo­si­tus ras­kaus­pa­hoin­voin­nil­le.

Suo­si­tus aut­tai­si pait­si hoi­to­hen­ki­lö­kun­taa, myös odot­ta­jia, jot­ka voi­si­vat tar­kis­taa, mitä hoi­toa on ole­mas­sa ja mi­hin he voi­vat ha­keu­tua.

Koos­tet­tua tie­toa täl­lä het­kel­lä tar­jo­a­vat esi­mer­kik­si Nur­men ko­ko­a­ma Lopu jo! -si­vus­to ja Hy­pe­re­mee­si ry.