Mika-Mat­ti Tas­ki­nen / STT

Rau­han­rat­kai­su Ve­nä­jän hyök­käys­so­taan Uk­rai­nas­sa ei to­den­nä­köi­ses­ti ta­pah­du Eu­roo­pan val­ti­on tai Yh­dys­val­to­jen vä­lit­tä­mä­nä, pre­si­dent­ti Ale­xan­der Stubb sa­noo. Kii­nas­sa vii­meis­tä päi­vää vie­rai­le­va Stubb lu­en­noi tors­tai­na Fu­da­nin eliit­tiy­li­o­pis­tol­la Shang­hais­sa.

Eu­roo­pas­sa on jär­jes­tet­ty usei­ta rau­han­kon­fe­rens­se­ja Uk­rai­nan pre­si­dent­ti Vo­lo­dy­myr Ze­lens­kyin rau­han­suun­ni­tel­man poh­jal­ta. Myös Suo­mi isän­nöi ai­em­min lo­ka­kuus­sa on­li­ne-ko­kous­ta rau­han­suun­ni­tel­maan poh­jau­tu­en.

Stubb kui­ten­kin myön­si, et­tä Eu­roop­pa on Ve­nä­jän hyök­käys­so­dan osal­ta va­lin­nut sel­väs­ti puo­len­sa.

– Olem­me suu­ria Uk­rai­nan tu­ki­joi­ta. On hy­vin vai­kea vä­lit­tää rau­haa konf­lik­tis­sa, jos­sa olem­me va­lin­neet puo­lem­me niin sel­väs­ti, Stubb sa­noi.

Stubb mai­nit­si, et­tä esi­mer­kik­si Ga­zan so­dan suh­teen Suo­men asen­to on eri­lai­nen. Suo­mi ei ase­moi­du so­dan osa­puo­lien puo­lel­le, vaan rau­han puo­lel­le.

Pu­hu­es­saan rau­han­vä­li­tyk­ses­tä Stubb vas­ta­si opis­ke­li­jan esit­tä­mään ky­sy­myk­seen sii­tä, voi­ko Suo­mi yhä vä­lit­tää rau­haa Nato-liit­to­lai­se­na. Stub­bin mu­kaan liit­to­lai­suus voi vah­vis­taa Suo­men ase­maa. Hän nos­ti esi­mer­kik­si Nor­jan, joka on on­nis­tu­nees­ti vä­lit­tä­nyt rau­haa, vaik­ka maa on ol­lut Na­ton jä­sen­maa so­ti­las­lii­ton pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien.

– Jos mei­tä pyy­de­tään ta­val­la tai toi­sel­la vä­lit­tä­mään rau­haa jos­sa­kin päin maa­il­maa, sen me teem­me, Stubb sa­noi.

Stubb mai­nit­si, et­tä lu­en­non sel­kä­no­ja­na on osin hä­nen vuo­sia työs­tä­mä kir­jan­sa, joka on edi­toin­ti­vai­hees­sa. Pre­si­dent­ti odot­ti, et­tä kir­ja jul­kais­taan vuo­den si­säl­lä.

Lu­en­nos­sa Stubb hah­mot­te­li, mil­lai­sia muu­tok­sia kan­sain­vä­li­seen jär­jes­tel­mään tar­vi­taan, jot­ta "vaa­ral­li­ses­ta siir­ty­mä­vai­heen ajas­ta" sel­vi­tään il­man es­ka­loi­tu­vaa val­ta­kamp­pai­lua. Stubb pu­hui tu­tuk­si tul­leis­ta glo­baa­lis­ta län­nes­tä, idäs­tä ja ete­läs­tä, joi­den vä­lil­lä rat­kai­su­ja tu­le­vas­ta maa­il­man­jär­jes­tyk­ses­tä teh­dään. Glo­baa­liin itään Stubb ni­put­ti Kii­nan ja Ve­nä­jän ja näi­den tu­ki­ja­maat, mut­ta ko­ros­ti Kii­nan ole­van ryh­män kiis­ta­ton joh­ta­ja.

– Äl­kää aja­tel­ko, et­tä ase­moin Ve­nä­jän ja Kii­nan sa­mal­le vii­val­le. Kii­na on kär­si­väl­li­nen, stra­te­gi­ses­ti ajat­te­le­va ja mo­nel­la ta­paa ra­ken­ta­va voi­ma, kun taas Ve­nä­jä on kär­si­mä­tön, tak­ti­nen ja usein tu­hois­ta voi­ma, Stubb sa­noi.

Stub­bin pää­tel­mä oli, et­tä län­nen ja idän ol­les­sa eri­pu­rai­sia sii­tä, mil­tä kan­sain­vä­li­sen jär­jes­tyk­sen tu­li­si näyt­tää, on yli sa­dan val­ti­on glo­baa­li ete­lä päät­tä­väs­sä ase­mas­sa sii­nä, mi­hin suun­taan maa­il­ma me­nee. Pre­si­dent­ti to­te­si, et­tä Kii­na on on­nis­tu­nees­ta kur­kot­ta­nut glo­baa­lin ete­län mai­hin esi­mer­kik­si Vyö ja tie -hank­keen­sa ja ke­hi­tys- ja tur­val­li­suu­sa­loit­tei­den­sa kaut­ta.

– Glo­baa­li ete­lä ei ha­lua teh­dä jyrk­kää pää­tös­tä sen suh­teen, tu­kee­ko se länt­tä vai itää. Kii­na on ym­mär­tä­nyt tä­män län­si­mai­ta pa­rem­min, kun kat­so­taan, mi­ten Kii­na on pääs­syt luo­maan yh­teyk­siä glo­baa­lin ete­län mai­den kans­sa, Stubb poh­ti.