Valinnanvapauskokeilu käynnistyi – Hoidon jatkuvuus mietityttää senioreita ja lääkäreitäkin
Kuun alussa käynnistynyt valinnanvapauskokeilu lupaa nopeampaa lääkäriin pääsyä yli 65-vuotiaille.
Pauliina Vilpakka
Viime viikolla käynnistyi valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsevät Kelan korvaamana yksityiselle yleislääkärille perusterveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla, joka on tänä vuonna 28,20 euroa. Lääkärikeskus Karhulinnan valinnanvapauskokeilun ajanvaraus avautuu tällä viikolla. Vastaava lääkäri Teemu Joutsi uskoo, että näin alkuun kaikki ajat menevät, mitä pystytään avaamaan. Kaikki yleislääkärit eivät automaattisesti kuulu valinnanvapauskokeilun piiriin. Karhulinnassa kokeiluun on ilmoittautunut tässä vaiheessa kuusi yleislääkäriä.
– Kun nähdään, miten asiat käytännössä lähtevät sujumaan, varmasti aikojakin tulee lisää tarjolle, Joutsi sanoo.
Valinnanvapauskokeilu vaatii uuden omaksumista tietojärjestelmiltä, henkilökunnalta ja asiakkailta, ja kokonaisuudessa on omat haasteensa.
– Koskaan ei tiedä, millainen lääkärikäynnistä tulee, ja asiat, jotka KELA korvaa, ovat aikalailla rajatut, Joutsi kertoo.
Valinnanvapauskokeilu koskee vain yleislääkärikäyntejä, ei erikoislääkärikäyntejä. Se sisältää noin parikymmentä yleisintä laboratoriokoetta, keuhkokuvan ja sydänfilmin. Yleislääkärin vastaanotto maksaa terveyskeskusmaksun verran, eli 28,20 euroa. Sen lisäksi laboratoriokäynnistä ja -kokeista, keuhkokuvasta ja sydänfilmistä jää asiakkaan maksettavaksi puolet palveluntarjoajan hinnoista.
Joutsi uskoo, että kokonaisuudessaan valinnanvapauskokeilu kuitenkin hyödyttää senioriväestöä, kun lääkäriin on mahdollista päästä nopeammin kuin terveyskeskuksessa. Parhaiten se palvelee akuuteissa, oletettavasti ohimenevissä sairastumistapauksissa, kuten flunssaan liittyvässä hengenahdistuksessa, keuhkoputkentulehduksessa tai muussa akuutissa tulehduksessa.
– Jos sen sijaan esimerkiksi nyrjäyttää nilkkansa, se ei mene kokeilun piikkiin, koska silloin tarvitaan röntgenkuvausta. Ja mihinkään kroonisesti monisairaiden ihmisten hoitoon tämä kokeilu ei missään tapauksessa taivu, Joutsi lisää.
Porilaiset eläkeläiset Esa J. Anttila, Pirjo Mäki ja Maritta Rosenqvist suhtautuvat kokeiluun kriittisesti, mutta toisaalta olisivat kuitenkin valmiita kokeilemaan.
– Kuulostaa vähän sellaiselta sekatavarakaupan sisäänheitto -tarjoukselta. Että kahvipakettia lähdit hakemaan, mutta siinä kassalla huomaat, että oho, onpas täällä kärryssä tavaraa, Anttila kuvailee.
Hänelle itselleen on joskus käynyt niin, että yksityisen lääkäriaseman kassalla toimenpiteen hintalappu pääsi tosissaan yllättämään. Kolmikko pohtii, että eniten kokeilusta lienee hyötyä sille osalle eläkeläisistä, jolla on yksityislääkäriin muutenkin varaa. Eläkeläiset kun ovat juuri sitä ryhmää, joka usein tarvitsee jatkotutkimuksia. Eivätkä kaikki ole valmiita maksamaan laboratoriokokeista ja jatkotutkimuksista veloitettavaa viittäkymmentä prosenttia. Rosenqvist itse toimisi niin, että yrittäisi arvailla etukäteen, mitä jatkotutkimuksia on mahdollisesti tiedossa ja varaisi käyntiin perusmaksua enemmän rahaa.
Rosenqvist, Anttila ja Mäki suhtautuvat valinnanvapauskokeiluun kriittisesti, mutta toisaalta olisivat kuitenkin valmiita kokeilemaan. Kuva: Pauliina Vilpakka
Kolmikolla on pääosin hyviä kokemuksia julkisten terveyskeskusten palveluista ja lääkäriaikojen saamisesta. Joskus joku lähipiiristä ei ole päässyt heti lääkärille, mutta ongelma ei ole arjessa näyttäytynyt yhtä isona, kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää. Julkisen puolen puhelinajanvaraus puolestaan ei nauti toverusten täyttä luottamusta, ja siksi Rosenqvist varaa kiireettömiä aikoja Satasovelluksen kautta, ja Anttila paikan päällä. Mäki on saanut asiat eteenpäin puhelimitsekin. Hän asuu Noormarkussa ja kokee päässeensä aina nopeasti lääkäriin ja saaneensa erinomaista hoitoa.
– Se tässä nyt harmittaakin, jos se kerran lopetetaan vuoden lopussa. Terveyspalvelut kuuluvat toki meidän kaikkien perusoikeuksiin, ja ne pitäisi saada mahdollisimman läheltä yhdenvertaisesti, Mäki vetoaa.
Tärkeää huomioitavaa Anttilan, Mäen ja Rosenqvistin mukaan on myös se, ettei valinnanvapauskokeilun tarjonta jakaudu tasapuolisesti kaikille. Haja-asutusalueilla asuu runsaasti eläkeläisiä, joiden ei tule lähdettyä kaukana sijaitsevaan yksityislääkäriin. Anttila näkee isona ongelmana, että yhteiskunnan varoja käytetään asiaan, jota vain pieni osa kansasta pystyy hyödyntämään.
– Jos tällä pyritään kansanterveyden kohentamiseen, sitä ei saavuteta. Siinä mielessä olisi järkevämpää käyttää rahat terveyskeskuspalvelujen kehittämiseen, jolloin tasa-arvo lisääntyisi, hän sanoo.
Myös Lääkärikeskus Minervassa valinnanvapauskokeilu aloitettiin tällä viikolla. Lääkäriaikoja on eniten tarjolla suurimmassa toimipisteessä Raumalla, mutta myös Porissa ja Eurassa. Valtakunnallisesti osa kokeiluun osallistuvista yksityisistä lääkäriasemista tarjoaa myös etävastaanottoa, mutta Minervassa lähdetään liikkeelle kivijalkavastaanotoilla.
Vastaava lääkäri Pekka Ylitalo kertoo, että Lääkärikeskus Minervassa kokeiluun osallistuu kuusi yleislääkäriä. Lääkäreitäkin on mietityttänyt, miten potilaiden hoidon jatkuvuus turvataan valinnanvapauskokeilussa, johon kuuluu tämän vuoden aikana kaksi käyntiä ja ensi vuonna kolme. Kokeiluun sisältyy tietty määrä laboratoriokokeita ja muita tutkimuksia, mutta jos tarvittavat tutkimukset eivät kuulu kokeilun piiriin, yksityispuoli ei voi lähettää potilasta julkisen puolen tutkimuksiin. Yksi kokeilun haaste on, että jos käynnit on käytetty eikä potilas kykene kustantamaan tarvittavia jatkotutkimuksia yksityispuolella, hän palautuu terveyskeskuksen asiakkaaksi. Potilaan voi lähettää erikoissairaanhoitoon tekemällä lähetteen erikoislääkärille, mikäli sairaalan määrittämät lähettämiskriteerit täyttyvät. Sen sijaan perusterveydenhuollon jatkotutkimuksiin yksityispuolelta ei voi ohjata.
– Tietenkin hoitosuunnitelmat tehdään ja ne ovat myös terveyskeskuslääkärin käytössä kanta-arkistossa, Ylitalo lisää.
Hän ajattelee, että valinnanvapauskokeilun käynti- ja tutkimuskokonaisuus on kuitenkin sen verran laaja, että hyvin suunnittelemalla muun muassa diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien kaltaisia kansantauteja pystytään kokeilun puitteissa hoitamaan.
– Toimintamalli on siinä mielessä tuttu, että pyrimme yleislääkärin vastaanotolla muutenkin hoitamaan tosi paljon asioita, Ylitalo sanoo.
Yleisiä eläkeläisten palvelutarpeita, jotka puolestaan eivät kuulu kokeilun piiriin ovat muun muassa ajokortin uusimiseen vaadittava terveystarkastus, rokotteet ja pienkirurgiset toimenpiteet, kuten luomen poistot.
Ylitalo toivoo, että valinnanvapauskokeilu tuottaisi kansanterveydellistä arvoa ja sen toteutus onnistuisi kustannuksiltaan järkevästi. Lääkärikeskus Minervan palvelulupauksen mukaan aamulla soittaneet pääsevät lääkärille samana iltapäivänä ja iltapäivällä soittaneet seuraavana päivänä.
– Merkittävästi nopeammin, kuin julkisella puolella, Ylitalo päättelee.
Ero julkiseen palveluun verrattuna on myös se, ettei valinnanvapauskokeilussa tarvita sairaanhoitajan tekemää hoidontarpeen arviota, vaan potilas pääsee suoraan lääkärin vastaanotolle.
