Je­ca­te­ri­na Mant­si­nen / STT

Po­lii­si mää­rä­si va­paa­eh­tois­ten Hel­sin­kiin pys­tyt­tä­män huu­mei­den käyt­tö­ti­lan pu­ret­ta­vak­si. Ak­ti­vis­tit pur­ki­vat käyt­tö­ti­lak­si tar­koi­te­tun tel­tan sen jäl­keen kun pai­kal­le tuli usei­ta po­lii­si­par­ti­oi­ta. Telt­ta si­jait­si Hel­sin­gin Kal­li­on lie­peil­lä Dal­lapén­puis­tos­sa. Yk­si va­paa­eh­toi­sis­ta Juha-Pek­ka Pääs­ky­saa­ri sa­noo, et­tä po­lii­si pe­rus­te­li pur­ku­mää­räys­tä sil­lä, et­tä käyt­tö­ti­laa ei tä­män­het­ki­sen lain­sää­dän­nön ta­kia voi­da pi­tää.

Va­paa­eh­tois­ten tem­pauk­sen taus­tal­la oli Pääs­ky­saa­ren mu­kaan tur­hau­tu­mi­nen sii­hen, et­tä käyt­tö­huo­nei­den pe­rus­ta­mi­nen Suo­mes­sa on eden­nyt niin hi­taas­ti. Val­vo­tut käyt­tö­huo­neet ovat ti­lo­ja, jois­sa huu­mei­ta pis­tä­mäl­lä käyt­tä­vät ih­mi­set voi­vat käyt­tää tur­val­li­ses­ti ja saa­da neu­von­taa ja apua.

– Yk­sin­ker­tai­ses­ti sa­not­tu­na tämä on kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muut­ta, Pääs­ky­saa­ri sa­noi STT:lle ai­em­min.

Käyt­tö­huo­neen pys­tyt­tä­mi­sel­lä ha­lut­tiin myös nos­taa esil­le sitä, mi­ten yh­teis­kun­nas­sa suh­tau­du­taan päih­de­sai­rai­siin ih­mi­siin.

– Mi­ten voi täs­sä yh­teis­kun­nas­sa ol­la yk­si ih­mis­ryh­mä, jon­ka sai­rau­teen suh­tau­du­taan täl­lä ta­val­la, et­tä sitä ei hoi­de­ta. Ky­sees­sä on kuo­le­man­va­ka­va sai­raus.

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos (THL) on suo­sit­ta­nut käyt­tö­huo­ne­ko­kei­lun aloit­ta­mis­ta Suo­mes­sa. Sen sel­vi­tyk­sen mu­kaan käyt­tö­huo­neet ta­voit­tai­si­vat kaik­kein mar­gi­na­li­soi­tu­neim­pia huu­mei­den käyt­tä­jiä ja ne voi­si­vat pa­ran­taa on­gel­ma­käyt­tä­jien mah­dol­li­suut­ta pääs­tä ter­veys­pal­ve­lui­den pii­riin.

Suo­men lain­sää­dän­tö ei sal­li huu­mei­den käyt­tö­huo­nei­ta, sil­lä huu­mau­sai­nei­den käyt­tö ja hal­lus­sa­pi­to myös omaa käyt­töä var­ten on kiel­let­ty. So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön (STM) vir­ka­mies­sel­vi­tys suo­sit­ti al­ku­vuon­na, et­tä käyt­tö­huo­nei­den ko­kei­le­mi­ses­ta sää­det­täi­siin oma eril­lis­la­kin­sa.

Käyt­tö­huo­nei­ta on Eu­roo­pas­sa yh­teen­sä noin 90. Ne si­jait­se­vat muun mu­as­sa Hol­lan­nis­sa, Es­pan­jas­sa, Tans­kas­sa, Rans­kas­sa, Nor­jas­sa ja Sveit­sis­sä.

Dal­lapén­puis­ton lä­hei­sen kah­vi­lan te­ras­sil­la il­ta­päi­vään­sä viet­tä­nyt Mis­ka Soi­ni, 44, sa­noo pi­tä­vän­sä fik­su­na, et­tä huu­mei­ta käyt­tä­vät ih­mi­set voi­si­vat käyt­tää nii­tä val­vo­tuis­sa olo­suh­teis­sa.

Myös puis­tos­sa pik­ni­kil­lä ol­leet Ii­da Ja­lo­la, 25, ja Tin­ja Kor­pe­lai­nen, 24, pi­tä­vät käyt­tö­huo­nei­ta hy­vä­nä asi­a­na.

– Opis­ke­len so­si­o­ni­mik­si ja olen pe­reh­ty­nyt ai­hee­seen ja kan­na­tan nii­tä. Maa­il­mal­la on näh­ty, et­tä se on toi­mi­va jär­jes­te­ly. Kos­ka ih­mi­set käyt­tä­vät joka ta­pauk­ses­sa, on pa­rem­pi, et­tä heil­lä on tur­val­li­nen paik­ka käyt­tää. En näe mi­tään ne­ga­tii­vis­ta, Ja­lo­nen sa­noo.

Kor­pe­lai­nen us­koo, et­tä käyt­tö­huo­neis­sa ih­mi­sil­le voi­tai­siin tar­jo­ta apua ny­kyis­tä ma­ta­lam­mal­la kyn­nyk­sel­lä. Hän kat­soo myös, et­tä kun ih­mis­ten ei tar­vit­si­si enää käyt­tää ylei­sil­lä pai­koil­la, vä­hem­män jäi­si ruis­ku­ja pai­koil­le, jois­sa niis­tä voi ol­la muil­le ih­mi­sil­le vaa­raa.

– Se oli­si kai­kil­le pa­rem­pi. En us­ko, et­tä ne jot­ka käyt­tä­vät ha­lui­si­vat elää sitä elä­mää. Pi­täi­si näyt­tää ih­mi­sil­le, et­tä jo­tain voi teh­dä ja jos he ei­vät pys­ty sii­hen yk­sin, on ih­mi­siä, jot­ka voi­vat aut­taa. Sel­lais­ta yh­tei­söl­li­syyt­tä.

Käyt­tö­huo­ne­tem­pauk­sen ta­ka­na ole­van Pääs­ky­saa­ren mu­kaan käyt­tö­huo­nei­den koh­taa­ma vas­tus­tus Suo­mes­sa pe­rus­tuu vää­rin­kä­si­tyk­siin ja en­nak­ko­luu­loi­hin. On muun mu­as­sa esi­tet­ty, et­tei niis­tä oli­si tääl­lä niin suur­ta hyö­tyä, sil­lä on­gel­ma­käyt­tö pai­not­tuu bup­re­nor­fii­niin, joka vai­kut­taa pi­dem­män ajan kuin muut opi­oi­dit. Tämä tar­koit­taa, et­tä hen­gen­vaa­ra voi il­me­tä vas­ta sii­nä vai­hees­sa, kun ih­mi­nen on jo läh­te­nyt pois käyt­tö­huo­nees­ta.

Pääs­ky­saa­ri huo­maut­taa, et­tä myös epä­hy­gie­e­ni­sen pis­tä­mi­sen ai­heut­ta­mat in­fek­ti­ot ovat hen­gen­vaa­ral­li­sia ja nii­den hoi­ta­mi­nen eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa käy kal­liik­si yh­teis­kun­nal­le.

– Jos pe­rus­ter­ve ih­mi­nen jou­tuu sy­dän­leik­kauk­seen, hän on siel­lä kol­me päi­vää. Nämä ih­mi­set ovat siel­lä 12–16 viik­koa, ja en­do­kar­diit­ti mak­saa yh­teis­kun­nal­le 50 000–70 000 eu­roa, kun se voi­tai­siin käyt­tö­huo­nees­sa eh­käis­tä kah­dek­san eu­ron Ke­fe­xi­nil­lä.

– Se on ai­ka iso ero pu­hu­mat­ta­kaan ih­mis­ten in­hi­mil­li­sis­tä kär­si­myk­sis­tä ja am­pu­toi­duis­ta ja­lois­ta ja sor­mis­ta.

En­do­kar­diit­ti on bak­tee­rin tai jos­kus sie­nie­li­ön ai­heut­ta­ma tu­leh­dus sy­dä­mes­sä. Suo­nen­si­säis­ten huu­mei­den käyt­tö al­tis­taa tu­leh­duk­sel­le. Ke­fe­xin on an­ti­bi­oot­ti.

Pääs­ky­saa­ri tyr­mää myös pe­lon sii­tä, et­tä käyt­tö­huo­neet hou­kut­te­li­si­vat nuo­ria käyt­tä­mään huu­mei­ta.

– Olen käy­nyt näi­den ti­lo­jen luo­na Tans­kas­sa, Nor­jas­sa, Por­tu­ga­lis­sa ja Sveit­sis­sä. Voin ker­toa, et­tä po­ruk­ka, joka niis­sä liik­kuu, ei to­del­la­kaan he­rä­tä ve­to­voi­maa nuo­ris­sa. Nämä pai­kat ovat ih­mi­sil­le, jot­ka ovat pal­ve­lui­den ul­ko­puo­lel­la.

THL:n vii­me syk­sy­nä te­ke­män vä­es­tö­ky­se­lyn mu­kaan käyt­tö­huo­nei­ta pi­tää täy­sin tai osit­tain hy­väk­syt­tä­vi­nä lä­hes kak­si kol­ma­so­saa ih­mi­sis­tä, kun nel­jän vuo­den ta­kai­ses­sa ky­se­lys­sä osuus oli puo­let.

A-kli­nik­ka­sää­ti­ön ky­se­lys­sä enem­män kuin nel­jä kym­me­nes­tä vas­taa­jas­ta kan­nat­ti käyt­tö­ti­lo­jen pe­rus­ta­mis­ta ja hie­man pie­nem­pi osuus oli val­mis ot­ta­maan ti­lan myös omaan kun­taan­sa. Ky­se­ly­tut­ki­muk­seen vas­ta­si hel­mi­kuus­sa rei­lut tu­hat yli 18-vuo­ti­as­ta man­ner­suo­ma­lais­ta.

Käyt­tö­ti­la­ko­kei­lua kos­ke­va kan­sa­lai­sa­loi­te ylit­ti edus­kun­ta­kä­sit­te­lyyn vaa­di­tun 50  000 al­le­kir­joit­ta­jan ra­jan vii­me hei­nä­kuus­sa.

Huu­mau­sai­nei­siin kuo­li Suo­mes­sa tois­sa vuon­na enem­män ih­mi­siä kuin ker­taa­kaan mit­taus­his­to­ri­an ai­ka­na eli vuo­des­ta 2006 läh­tien. Vuon­na 2021 huu­mau­sai­ne­kuo­le­mia ta­pah­tui 287, sel­vi­ää Ti­las­to­kes­kuk­sen tuo­reim­mas­ta kuo­le­man­syy­ti­las­tos­ta. Val­ta­o­sa kuo­le­mis­ta oli ta­pa­tur­mai­sia myr­ky­tyk­siä.

Huu­mei­siin kuol­lei­den me­di­aa­ni-ikä nou­si Suo­mes­sa 31 vuo­des­ta 35 vuo­teen, mut­ta tääl­lä huu­mei­siin kuol­laan edel­leen nuo­rem­pi­na kuin muu­al­la Eu­roo­pas­sa.

Suo­mi on Eu­roo­pan kär­ki­mai­ta nuor­ten huu­me­kuo­le­mis­sa. Eu­roo­pan huu­mau­sai­nei­den ja nii­den vää­rin­käy­tön seu­ran­ta­kes­kuk­sen vii­me vuo­den ra­por­tin mu­kaan vuon­na 2020 huu­mei­siin kuol­lei­den al­le 25-vuo­ti­ai­den osuus oli Suo­mes­sa kor­kein EU-mais­sa.

Ti­lan­ne on syn­ken­ty­nyt no­pe­as­ti. Vuon­na 2015 huu­me­kuo­le­mia oli THL:n mu­kaan 15–24-vuo­ti­ai­den ikä­ryh­mäs­sä al­le 20. Vuon­na 2020 nii­tä oli jo yli 70, eli mää­rä lä­hes ne­lin­ker­tais­tui.

---

Kor­jat­tu ai­kai­sem­paa uu­tis­ta klo 17.06: Ju­tus­ta on pois­tet­tu mai­nin­ta Si­ni­nau­ha­sää­ti­ös­tä, sil­lä ju­tus­sa mai­nit­tu hen­ki­lö ei enää työs­ken­te­le sää­ti­ös­sä, ku­ten ai­em­min ju­tus­sa luki.

Kor­jat­tu ai­em­paa uu­tis­ta klo 19.18: Täs­men­net­ty sitä, et­tä Eu­roo­pan huu­mau­sai­nei­den ja nii­den vää­rin­käy­tön seu­ran­ta­kes­kuk­sen tie­dot nuor­ten huu­me­kuo­le­mis­ta Suo­mes­sa kos­ke­vat nuor­ten osuut­ta kai­kis­ta huu­me­kuo­le­mis­ta, ei ab­so­luut­tis­ta mää­rää.