2000-luku on tuonut apteekeille vapautta sijaintinsa valitsemiseen
Apteekkari Masa Kettunen siirsi apteekkinsa liiketoiminnan Porin torin laidalta Mikkolaan ja avasi Drive in -palvelun.
Pauliina Vilpakka
Porin Mikkolassa on ollut maaliskuusta asti mahdollista hoitaa apteekkiasiointi autosta käsin. Iccon apteekin apteekkari Masa Kettusen mukaan apteekkien drive in -palvelu on Suomessa vielä verrattain harvinaista, johtuen myös siitä, ettei sen toteuttaminen ole mahdollista kaikissa liiketiloissa. Asiointi toimii kuten muissakin drive in -pisteissä: ajetaan luukulle, soitetaan ovikelloa, tehdään tilaus, vastaanotetaan tuotteet ja maksetaan ne. Drive in -pisteeltä voi hakea myös reseptilääkkeet. Vuoroaan voi joutua odottamaan kuten myymälässäkin asioidessa.
Uudenlainen palvelu on löydetty pikkuhiljaa, ja tämän tästä joku käy kysymässä, kuinka se toimii. Kettunen uskoo, että useampikin asiakas voisi käyttää palvelua, jos tietäisi siitä. Hän ajattelee, että se tulee ottamaan aikansa. Luukun ovikello soi kuitenkin jo päivittäin.
– Sitä käyttävät hyvin erilaiset ihmiset. On esimerkiksi niitä, joilla on lapset turvaistuimissa, tai niitä, jotka ovat liikkeellä koiran kanssa. On myös esimerkiksi pyörätuoli-ihmisiä ja ylipäänsä tavallisia ihmisiä, jotka vain kokevat luukulla pysähtymisen helpoksi, Kettunen kertoo.
Ajatus drive in -palvelusta syntyi koronavuosina. Kettunen lisää, että toisaalta apteekkien asiakaskunnassa on aina ollut myös niitä asiakkaita, joilla itsellään tai läheisellä on alentunut vastustuskyky, eivätkä he siksi halua tulla asioimaan apteekkiin sisälle.
Ennen Porin Keskusapteekkina tunnettu apteekki muutti maaliskuussa kauppatorin laidalta Mikkolan kaupunginosassa sijaitsevaan Kauppakeskus ICCO:n. Kettunen taustoittaa, että ydinkeskustassa oli monta apteekkia lähekkäin, ja vanhoissa liiketiloissakin parantamisen varaa.
– Ne olivat kahdessa kerroksessa, eivätkä vaan enää olleet toimivat tämän päivän apteekkitoiminnan näkökulmasta, hän sanoo.
Toiminnan siirtäminen kauppakeskukseen tuntui luontevalta vaihtoehdolta.
– Mitä enemmän liikkeitä ympärillä, sitä enemmän siinä on sitä synergiaetua. Ja ruokakauppa on apteekin kannalta yleensä hyvä naapuri. Onhan se ihmisillekin helpompaa, että voi yhdellä asiointikerralla käydä ruokakaupassa ja apteekissa.
Apteekkien asiakaskunnassa on aina ollut myös niitä asiakkaita, jotka eivät haluaisi asioida apteekissa sisällä. Kuva: Pauliina Vilpakka
Suomessa lääkelain pykälät määrittelevät tarkkaan, miten apteekit voivat sijoittua. Apteekkialueet suunnittelee ja niitä valvoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Tietyllä alueella voi toimia kerrallaan vain määritelty määrä apteekkeja. 2000-luvulla Fimea on pyrkinyt purkamaan säätelyä ja antamaan apteekeille lisää vapautta sijaintinsa valitsemiseen.
– Kun ei määritellä liian ahtaita rajoja, apteekit pystyvät automaattisesti siirtymään sinne, missä niitä tarvitaan. Siellä missä ihmiset ovat, siellähän niiden apteekkienkin pitää sijaita, Fimean apteekkivalvonnan yliproviisori Tommi Rantalainen sanoo.
Oman alueensa sisällä apteekit ovat vapaita valitsemaan liiketilojensa sijainnin, eli apteekkari saa päättää, mistä kokee löytävänsä parhaat asiakasvirrat. Etäisyydellä naapuriapteekkiin ei ole valvonnan kannalta merkitystä.
Porissa viimeisin sijaintialuepäätös on tehty vuonna 2020, ja päätöksen mukaan apteekkien toimialueita on neljä. Niistä suurin on Porin kaupungin keskinen alue, jossa sijaitsee yhteensä kahdeksan pääapteekkia, kolme sivuapteekkia sekä Yliopiston apteekki. Muut alueet ovat pohjoinen alue, koillinen alue ja Satakunnan keskussairaalan alue.
Rantalainen ei pidä mitenkään yllättävänä sitä, että moni apteekkari arvioi tavoittavansa eniten asiakkaita vilkkaista liike- ja kauppakeskuksista. Silti hänelle ei ole vielä koskaan tullut vastaan tilannetta, jossa yksikään pääapteekki ei haluaisi jäädä kaupungin ydinkeskustaan.
–Yleensä kaupungeissa on kuitenkin niin monta pääapteekkia, että aina siellä joku jää myös keskusta-alueelle.
Rantalainen jatkaa, että jos edellä mainittu tilanne kuitenkin tulisi eteen, Fimea voisi määrätä jollekin apteekille pienemmän sijaintialueen. Näin tapahtuu myös sivuapteekkien sijoittelu, jolla varmistetaan lääkehuolto syrjäisemmillä alueilla. Sivuapteekit sijoitetaan alueille, joissa tarvetta on, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että apteekin voisi olettaa siellä menestyvän itsenäisenä yrityksenä.
– Näitä asioita täällä Fimeassa mietitään aina silloin, kun apteekkilupia tulee avoimeksi, esimerkiksi apteekkarin eläköityessä tai siirtyessä toiseen apteekkiin. Silloin katsotaan, onko apteekilla edelleen edellytykset toimia itsenäisenä apteekkina, vai pitäisikö se muuttaa sivuapteekiksi tai toisinpäin.
Fimea arvioi apteekkipalvelujen toimivuutta, sijoittumista ja riittävyyttä joko kunnan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Arviointiprosessissa otetaan huomioon alueella asuva ja asioiva väestö, alueella jo olevat apteekkipalvelut sekä muut terveydenhuollon palvelut.
– Kunta voi tehdä Fimealle esityksen, jos esimerkiksi jollekin alueelle halutaan lisää apteekkeja, tai sijaintialueisiin muutoksia, Rantalainen sanoo.

