Po­rin tai­de­mu­seo on tuo­nut ark­ki­teh­ti Al­var Aal­lon 1930-lu­vun lo­pul­la suun­nit­te­le­maan, Eu­ras­sa si­jait­se­vaan Te­ras­si­ta­loon esil­le va­li­koi­man mu­se­on ko­ko­el­ma­te­ok­sia. Te­ok­set ovat näh­tä­vil­lä Te­ras­si­ta­lon ylei­söl­le avoin­na ole­vas­sa huo­neis­tos­sa, joka on si­sus­tet­tu van­hoil­la Ar­te­kin huo­ne­ka­luil­la ja va­lai­si­mil­la. Po­rin tai­de­mu­seo on to­teut­ta­nut Te­ras­si­ta­lon näyt­te­ly-yh­teis­työn Eu­ran kun­nan kult­tuu­ri­toi­men kut­su­ma­na.

Maa­lis­kuus­ta lo­ka­kuu­hun kes­tä­vä näyt­te­ly avaa Po­rin tai­de­mu­se­on ko­ko­el­mia näh­tä­vil­le laa­jem­min ylei­söil­le Sa­ta­kun­nan alu­eel­la. Po­rin tai­de­mu­seo toi­mii alu­eel­li­se­na vas­tuu­mu­se­o­na Sa­ta­kun­nas­sa ja sen teh­tä­vä­nä on ke­hit­tää ku­va­tai­teen pal­ve­lui­ta ja ver­kos­to­ja yh­teis­työs­sä alu­een kult­tuu­ri­toi­mi­joi­den kans­sa.

– Po­rin tai­de­mu­se­on ko­ko­el­ma­te­ok­set aset­tu­vat kiin­nos­ta­vaan vuo­ro­pu­he­luun Al­var Aal­lon ark­ki­teh­tuu­rin ja Ar­te­kin de­sign-ka­lus­tei­den sekä Eu­ran Kaut­tu­an his­to­ri­al­li­sen ja edel­leen ak­tii­vi­sen teh­das­mil­jöön kans­sa, näyt­te­lyn ku­raat­to­ri Art­tu Me­ri­maa sa­noo.

Te­os­va­li­koi­ma pi­tää si­säl­lään tai­det­ta kol­mel­ta eri te­ki­jäl­tä. Näyt­te­lyn kes­ki­ös­sä on Un­to Pu­san (1913–1973) teks­tii­li­te­os ”Nyrk­ki­pa­jan esi­neis­töä” (1961), jon­ka ai­hee­na on toi­sen sa­ta­kun­ta­lai­sen ruu­kin, Noor­mar­kun Mak­ka­ra­kos­ken rau­ta­ruu­kin ra­tas­lait­teis­to ja työ­ka­lu­ja abst­rak­tia lä­hen­te­le­väs­sä ase­tel­mas­sa. Mai­re Gul­lich­sen lah­joit­ti go­be­lii­nin Noor­mar­kun kun­nal­le vuon­na 1961, ja se siir­tyi Po­rin tai­de­mu­se­on ko­ko­el­mien pii­riin kun­ta­lii­tok­sen yh­tey­des­sä vuon­na 2010.

Li­säk­si näyt­te­lys­sä on esil­lä te­ok­sia kan­kaan­pää­läi­sel­tä ei-esit­tä­vän eli abst­rak­tin tai­teen pi­o­nee­ril­ta Ju­ha­ni Tar­nal­ta (1937). Tar­nan var­hai­set abst­rak­tit som­mi­tel­mat vuo­del­ta 1957 rin­nas­tu­vat vuo­den 1979 te­ok­seen Kont­ti, joka ku­vaa te­räs­te­ol­li­suu­des­sa työ­teh­tä­viä. Teos vie muo­dol­taan puo­lie­sit­tä­vän maa­laus­tai­teen il­mai­su­muo­to­ja konst­ruk­ti­vis­ti­sen vä­ri­kent­tä­maa­lauk­sen suun­taan, joka 1970-lu­vun tyy­li­suun­ta­na pe­rus­tui vah­vo­jen vä­rien ja jyrk­kien muo­to­jen vuo­ro­pu­he­luun. Tar­nan te­ok­set tuo­vat esiin sen, mi­ten te­ol­li­suus toi pait­si ai­hei­ta tai­teen te­ke­mi­seen myös muok­ka­si tai­teen es­te­tiik­kaa.

Suo­ma­lai­sen mo­der­nis­min merk­ki­te­ok­set saa­vat näyt­te­lys­sä rin­nal­leen kol­me kuu­ba­lai­sen José Be­di­an (s. 1959) hii­li­piir­ros­ta vuo­del­ta 1989, jot­ka ovat ai­he­maa­il­mal­taan ja muo­to­kie­lel­tään toi­ses­ta maa­il­mas­ta. Be­di­an te­ok­sis­sa on viit­tei­tä psy­ko­a­na­lyy­siin ja nii­den voi­daan näh­dä ku­vaa­van yk­si­lön kamp­pai­lua suh­tees­sa val­lit­se­vaan jär­jes­tel­mään. Be­di­an te­ok­set oli­vat alun pe­rin esil­lä Po­rin tai­de­mu­se­on nuor­ta kuu­ba­lais­ta tai­det­ta esit­te­le­väs­sä näyt­te­lys­sä No Man Is An Is­land vuon­na 1990.

Näyt­te­lys­sä tuo­tiin esil­le sil­loi­sen uu­den su­ku­pol­ven tai­tei­li­joi­den te­ke­mis­tä osa­na 1980 ja -90-lu­ku­jen tait­teen yh­teis­kun­nal­lis­ta mur­ros­ta. Työn te­ke­mi­sen ja työ­läi­syy­den kaut­ta ih­mi­nen su­lau­tuu osak­si yh­teis­kun­nal­li­sen jär­jes­tel­män ra­ken­tei­ta. Tämä su­lau­tu­mi­nen ei ai­na ole ki­vu­ton­ta, ja yk­si­lön ja yh­tei­sön suh­teen uu­del­lee­na­jat­te­lu ja -ra­ken­ta­mi­nen vaa­ti­vat jat­ku­vaa neu­vot­te­lua ja ha­lu­jen pai­kan­ta­mis­ta.

Al­var Aal­lon Te­ras­si­ta­lo, jos­sa näyt­te­ly on, löy­tyy osoit­tees­ta Al­var Aal­lon tie as 3. Ti­laan on pää­sy­mak­su ja se on ke­sä­a­jan ul­ko­puo­lel­la avoin­na lau­an­tai­sin kel­lo 11–15. Ke­sä­kau­del­la talo on avoin­na tiis­tais­ta sun­nun­tai­hin kel­lo 11–17.