Harjavallassa Satakunnan innokkaimmat vaatteiden kierrättäjät
Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen yli 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita vuonna 2025. Satakunnan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Harjavallasta, jossa vaatelahjoituksia kertyi 3,5 kiloa asukasta kohti. Eniten vaatteita lahjoitettiin Porissa, kaikkiaan yli 203 000 kiloa.
Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä kasvoi reilut 100 000 kiloa edellisvuoteen verrattuna (+1 %). Lahjoituksia kertyi 2,2 kiloa jokaista suomalaista kohti.
– Luonnonvaroja säästyy, kun mahdollisimman moni käyttökelpoinen vaate onnistutaan saamaan talteen ja uudelleenkäyttöön. Näin vähennetään uusien tekstiilien valmistus- ja ostotarvetta. On hienoa, että niin moni on tuonut itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet kierrätettäväksi, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee.
UFF jatkaa lahjoitettujen, käyttökelpoisten vaatteiden elinkaarta mahdollisemman pitkäksi. Vaatelahjoituksista saaduilla tuotoilla säätiö tuki kaikkiaan 38 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa vuonna 2025. Hankkeet keskittyivät erityisesti koulutukseen, ruokaturvaan, toimeentuloon ja lastenapuun. Vaatemyynnin tuotoilla katetaan myös vaatekeräyksen kulut, eikä yleishyödyllisen säätiön toimintaa tueta verovaroin.
Satakunnan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Harjavallasta (3,5 kg/as), Kankaanpäästä (3,3) ja Merikarvialta (3,3). Satakuntalaiset lahjoittivat vaatteita 2,6 kiloa asukasta kohti eli enemmän kuin mihin koko Suomen tasolla yllettiin.
Eniten vaatteita kerättiin Porissa, yli 203 000 kiloa. Edellisvuoteen verrattuna vaatelahjoitukset lisääntyivät Satakunnassa eniten Pomarkussa, jonka keräysmäärä lähes 4 200 kiloa oli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Kaikkiaan Satakunnassa lahjoitettiin UFF:n keräykseen yli 542 200 kiloa vaatteita.
Huolellisessa vaatteiden keräysprosessissa kerätty tavara seulotaan ja lajitellaan. Kaikki käyttökelpoiset vaatteet ohjataan käytettäväksi uudelleen sellaisenaan. Käyttökelvottomat vaatteet erotellaan ja niiden materiaali ohjataan raaka-aineena hyödynnettäväksi aina kun mahdollista. Vain kokonaan käyttökelvoton materiaali päätyy energiapolttoon.
Uudelleenkäytön näkökulmasta merkittävä haaste on se, että edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen. Käyttökelpoisuuden arviointi voi joskus olla hankalaa. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön.
Tutkimukset osoittavat selvästi, että uudelleenkäyttö sellaisenaan kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin materiaalikierrätys tai polttaminen. Uudelleenkäytön tehostaminen edellyttää globaalia markkinaa, koska Suomessa ja Euroopassa käytettyjen vaatteiden kysyntä jää selvästi tarjontaa pienemmäksi.
Kehittyvissä maissa käytetyille vaatteille on paljon kysyntää. Ne tarjoavat laadukkaan ja edullisen vaihtoehdon ultrapikamuodille ja työllistävät miljoonia ihmisiä. Esimerkiksi Ruotsin ympäristötutkimuslaitoksen vuoden 2025 selvityksen mukaan vaatteen uudelleenkäyttö sellaisenaan on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, vaikka se edellyttää kuljetusta.
Satakunnan innokkaimmat kierrättäjät
1. Harjavalta 3,5 kiloa per asukas
2. Kankaanpää 3,3
3. Merikarvia 3,3
4. Huittinen 3,1
5. Kokemäki 3,0
6. Eurajoki 2,9
7. Rauma 2,7
8. Jämijärvi 2,5
9. Ulvila 2,4
10. Pori 2,4
TOP 10 vaatekeräysmäärät Satakunnassa
1. Pori 203 067 kiloa
2. Rauma 103 299
3. Kankaanpää 41 514
4. Ulvila 30 183
5. Huittinen 29 464
6. Eurajoki 26 150
7. Eura 25 366
8. Harjavalta 23 127
9. Kokemäki 20 191
10. Säkylä 13 973

