Koivisto: Paluu tulevaisuuteen
”Tulevaisuus ei ole enää entisensä.” Lainaus on Amerikan Matti Nykäseltä, Yogi Berralta. Kaikessa ristiriitaisuudessaan se kuvastaa hyvin tämän epävarmuuden ajan, koronan jälkeisen, Ukrainan, Gazan ja Iranin sotien, ilmastonmuutokseen liittyvän ahdistuksen ja horjuvan ja kapeutuvan demokratian ajan, tunnelmaa.
Jos tutkii erilaisia tilastoja ja koko ihmiskunnan historiaa, voi toki todeta, että jos olisi mahdollista itse valita, mihin aikaan ja paikkaan maailmanhistoriassa saisi syntyä, 2020-luvun Suomi ja Satakunta olisivat varmasti ihan kärkipään vaihtoehtoja.
Kun seuraa aikaansa, on kuitenkin helppo ymmärtää, miksi erityisesti lasten ja nuorten usko tulevaisuuteen horjuu. Edellä mainittujen globaalien ongelmien lisäksi elintason kasvu pysähtyi Suomessa jo 17 vuotta sitten ja oppimistulokset ovat olleet laskussa suunnilleen yhtä kauan.
Jotta parempi tulevaisuus olisi mahdollinen, ensin meillä aikuisillakin on oltava kykyä kuvitella ja palava tahto toteuttaa se. Suhteessa siihen, miten suuri on lasten ja nuorten tulevaisuuteen liittyvä huoli, tämä ikäryhmä ei ole riittävällä tavalla noussut esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden strategioiden keskiöön. Tämä käy ilmi E2 Tutkimuksen tekemästä Kärjessä vai katveessa? -selvityksestä.
Toivottavasti olemme onnistuneet Satakunnan kuntien strategioissa ja onnistumme vielä valmistelussa olevassa Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa selvityksen verrokkeja paremmin.
Julkisen talouden tilanne on erittäin vaikea, mutta meidän on tavoiteltava vähintäänkin sitä, että ikäluokkien pienentyessä lasten ja nuorten palveluista laskennallisesti vapautuvia rahoja ei leikata pois, vaan ne käytetään nimenomaan näiden palveluiden parantamiseen. Lasten ja nuorten osaamisen ja hyvinvoinnin edistämiseen kytkeytyvät myös Suomen ja Satakunnan kasvun avaimet.
Tuomas Koivisto
Porin kaupunginvaltuuston ja Satakunnan aluevaltuuston jäsen (sd.)

