San­na Jääs­ke­läi­nen

Punk­kien mää­rä on kas­va­nut ja sitä myö­ten myös nii­den kan­ta­mien tau­tien esiin­ty­vyys. Yh­teen pun­kin le­vit­tä­mään tau­tiin, puu­ti­ai­sai­vo­kuu­mee­seen eli puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­duk­seen (tick-bor­ne en­cep­ha­li­tis, TBE), on ole­mas­sa ro­ko­te.

Ro­ko­tet­ta kut­su­taan jopa Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen si­vuil­la "punk­ki­ro­kot­teek­si", mut­ta Sa­ta­kun­nan hy­vin­voin­ti­a­lu­een in­fek­ti­oy­li­lää­kä­ri Rai­ja Uu­si­ta­lo-Sep­pä­län mie­les­tä ter­mi on har­haan­joh­ta­va.

– TBE-ro­ko­tus an­taa hy­vää suo­jaa ni­me­no­maan punk­kien­ke­fa­lii­til­ta eli TBE:lta, mut­ta ei an­na suo­jaa sel­väs­ti ylei­sem­mäl­tä punk­kien le­vit­tä­mäl­tä sai­rau­del­ta eli bor­re­li­oo­sil­ta. On siis vir­heel­lis­tä pu­hua ”punk­ki­ro­kot­tees­ta”, hän pai­not­taa.

TBE-ro­ko­tuk­set aloi­tet­tiin vuon­na 2006 Ah­ve­nan­maal­la osa­na kan­sal­lis­ta ro­ko­tu­soh­jel­maa. Kun punk­kien mää­rä on kas­va­nut, on kan­sal­li­seen ro­ko­tu­soh­jel­maan otet­tu li­sää alu­ei­ta. Vii­mek­si tam­mi­kuus­sa 2026 ro­ko­tu­soh­jel­maan li­sät­tiin usei­ta alu­ei­ta, näi­den jou­kos­sa Rau­man ra­ja­naa­pu­ri Py­hä­ran­ta. Kan­sal­li­seen ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vil­la paik­ka­kun­nil­la ro­ko­tuk­sen saa jul­ki­sen ter­vey­den­huol­lon toi­mi­pis­tees­sä mak­sut­ta.

Sa­ta­kun­ta ei kuu­lu kan­sal­li­seen, mak­sut­to­maan TBE-ro­ko­tu­soh­jel­maan. Uu­si­ta­lo-Sep­pä­lä ker­too, et­tä Rau­man saa­ris­to on kui­ten­kin THL:n mää­rit­te­le­mä ris­ki­a­lue, jos­sa ro­ko­tet­ta suo­si­tel­laan luon­nos­sa liik­ku­vil­le, mut­ta oma­kus­tan­tei­ses­ti.

– Ja jos jol­la­kin on esi­mer­kik­si mök­ki sel­lai­sel­la ris­ki­a­lu­eel­la, joka kuu­luu mak­sut­to­man ro­ko­tuk­sen pii­riin, esi­mer­kik­si Tu­run saa­ris­tos­sa, hän voi saa­da THL:n mak­sut­to­man ro­kot­teen mök­ki­paik­ka­kun­nal­taan.

In­fek­ti­oy­li­lää­kä­ri suo­sit­te­lee ro­ko­tet­ta myös sa­ta­kun­ta­lai­sel­le, joka oles­ke­lee saa­ris­tos­sa tai ran­nik­ko­a­lu­eel­la ja liik­kuu pal­jon luon­nos­sa.

– Yli­pää­tään punk­kien le­vi­ä­mi­sa­lue on kas­va­nut ja kas­va­mas­sa ja TBE yleis­tyy, jo­ten ti­lan­net­ta kan­nat­taa seu­ra­ta.

Sa­ta­kun­nas­sa­kin ro­kot­teen voi käy­dä pis­tät­tä­mäs­sä omal­la ter­vey­sa­se­mal­la. Täl­löin on en­sin ha­et­ta­va omal­la kus­tan­nuk­sel­laan ro­ko­te ap­tee­kis­ta re­sep­til­lä.

– Sen voi ha­lu­tes­saan pis­tät­tää myös ap­tee­kin ro­ko­tus­pis­tees­sä tai liik­ku­vas­sa ro­ko­tu­syk­si­kös­sä, vink­kaa Uu­si­ta­lo-Sep­pä­lä.

Myös yk­si­tyi­sil­lä ter­vey­sa­se­mil­la ro­kot­teen voi käy­dä ot­ta­mas­sa mak­sua vas­taan.

TBE-ro­ko­te on it­se asi­as­sa sar­ja ro­kot­tei­ta, sil­lä ro­ko­te­suo­ja al­kaa noin kah­den vii­kon ku­lut­tua toi­sen ro­ko­tus­ker­ran jäl­keen.

– Hy­vän ja ja pit­kä­kes­toi­sen suo­jan edel­ly­tys on kol­me an­nos­ta ja sään­nöl­li­set te­hos­teet, ker­too Uu­si­ta­lo-Sep­pä­lä.

Yleen­sä toi­nen ro­ko­te­an­nos ote­taan 1–3 kuu­kaut­ta en­sim­mäi­sen jäl­keen ja kol­mas an­nos noin vuo­den ku­lut­tua. Uu­si­ta­lo-Sep­pä­lä ker­too, et­tä tar­vit­ta­es­sa ro­kot­teen voi saa­da no­peu­te­tus­sa ai­ka­tau­lus­sa­kin, jol­loin toi­nen an­nos pis­te­tään vii­kon ja kol­mas kol­men vii­kon ku­lut­tua. Eri val­mis­ta­jien TBE-ro­kot­tei­ta voi käyt­tää ris­tiin.

Kol­men vuo­den ku­lut­tua pe­rus­ro­ko­tus­sar­jas­ta ote­taan te­hos­te­ro­ko­te. Sen jäl­keen te­hos­te­ro­ko­tus ote­taan hen­ki­lön iän mu­kaan: al­le 50-vuo­ti­ail­le 10 vuo­den vä­lein, 50–60-vuo­ti­ail­le vii­den vuo­den vä­lein ja yli 60-vuo­ti­ail­le kol­men vuo­den vä­lein.

Puu­ti­ai­sai­vo­tu­leh­dus on vi­rus­tau­ti ei­kä sii­hen ole ole­mas­sa spe­si­fiä lää­ke­hoi­toa. Hoi­to on oi­rei­den mu­kais­ta. Osal­le (noin 20–30 pro­sen­til­le tar­tun­nan saa­neis­ta) tau­ti ai­heut­taa var­si­nai­sen ai­vo­tu­leh­duk­sen, joka vaa­tii usein sai­raa­la­hoi­toa.

Läh­teet: in­fek­ti­oy­li­lää­kä­ri Rai­ja Uu­si­ta­lo-Sep­pä­lä, THL