Kaarisillan yhtenäiskoulun ysit ovat ison edessä, kun yhteishaussa pitää päättää, mihin lähteä opiskelemaan – Opon tehtävä on esitellä vaihtoehtoja ja tukea
Sanna Jääskeläinen
Yläkoulun oppilaat käyvät tutustumassa työelämään TET-harjoittelussa. Porilaisen Kaarisillan yhtenäiskoulun oppilaanohjaaja Maarit Mäntynen kertoo, että oppilaalle etsitään mielellään sellainen TET-paikka, josta voisi olla apua ammatinvalinnassa.
– Jos oppilas on kiinnostunut jostain ammatista, pyrimme löytämään TET-harjoittelupaikan siltä alalta.
Näin kävi myös yhdeksäsluokkalaiselle Konsta Järnforsille. Hän jutteli opolle, että olisi kiinnostunut sähköalasta.
– Opo löysi minulle tet-paikan sähkö- ja elektroniikka-asennuksia tekevästä firmasta. Ensimmäisen päivän olin kassalla apuna ja hyllytin, mutta toisena päivänä pääsin hallin puolelle mukaan, kun sähkömoottoria purettiin ja kunnostettiin, Konsta kertoo.
– Silloin tuntui, että tämä on oma juttu.
Niinpä Konsta aikoo nyt yhteishaussa hakea ammatilliseen oppilaitokseen sähkö- ja automaatioasentajan koulutukseen. Sama suunnitelma on Konstan kaverilla Ville Ritolalla. Sähköala kiinnostaa.
– Se tuntuu kivalta vaihtoehdolta. Alalla myös tienaa hyvin, hän sanoo.
Ville kertoo korjanneensa mopoauton sähköjä ja siitä kiinnostus alaan on alkanut. Pojat pohtivat, että sähköpuolelle voi olla paljon hakijoita. Onneksi koulutusta antaa Porin seudulla kaksi oppilaitosta. Opiskelijavalinnassa painavat keskiarvon ja ensisijaisen valinnan lisäksi ensikertalaisuus hakijana sekä taito- ja taideaineiden arvosanat.
Molemmat näkevät itsensä tulevaisuudessa sähköasentajina. Konsta pohtii, että jos innostusta riittää, voisi opiskella jatkoksi ammattikorkeakoulussa sähköinsinööriksi.
Maarit Mäntynen iloitsee aina, kun oppilas löytää urapolkunsa alun. Mäntynen on työskennellyt oppilaanohjaajana yli 20 vuoden ajan. Hänellä on tällä hetkellä työsarkana Kaarisillan yhtenäiskoulun lisäksi Kuninkaanhaan koulu.
– Nuorena tein hallinnollisia töitä, mutta halu olla tekemisissä ihmisten kanssa vahvistui ja siirryin oppilaanohjaukseen. Olin ensin ammatillisessa oppilaitoksessa ja nyt peruskoulussa. Tässä työssä näkee eri tavalla elämää, kun työskentelee nuorten kanssa. On hienoa, kun maailma on heille avoin ja kun saan miettiä heidän kanssaan eri vaihtoehtoja, hän sanoo.
Oppilaanohjaajan työssä pitää olla valveilla, seurata koulutusmaailmaa ja työelämän muutoksia. Maarit Mäntynen kertoo, että oppilaiden kiinnostuksen kohteet vaihtelevat vuosittain.
– Vaikka jokin ala tuntuisi kiinnostavan eniten, pitää muistaa tuoda esiin erilaiset opintopolut ja mahdollisuudet. On tärkeää, että oppilas suunnittelee omaa polkuaan kiinnostuksensa mukaisesti, eikä mene muotisuuntauksen mukana. Minun tehtäväni on kohtaamisessa nähdä oppilas omana itsenään ja kertoa hänelle vaihtoehdoista. Usein kiinnostava ala tulee esiin keskustelussa ajatuksen häivähdyksenä, josta sitten pääsemme alkuun.
Mäntynen kertoo, että esimerkiksi some-julkisuus ei ole mukana vaihtoehtona nuorten pohtiessa jatkokoulutusta ja työuraa.
– Kyllä vaihtoehdot ovat perinteisempiä. Työllisyys merkitsee, samoin palkkaus.
Mäntynen iloitsee siitä, että tehostettu oppilaanohjaus on kouluissa mahdollista. Sen myötä on enemmän aikaa ohjauskeskusteluille sekä tutustumiskäynneille. Yksi tärkeä yhteistyökumppani on Ohjaamo Pori.
Lukio on tietysti peruskoulun jälkeen yksi vaihtoehdoista. Maarit Mäntynen kertoo, että lukion kiinnostavuus vaihtelee koulukohtaisesti.
– Tämän päivän nuoret ovat tosi fiksuja ja miettivät vaihtoehtoja. Minun tehtäväni on herätellä keskustelua ja tietysti keskustelu kavereiden kanssa on heille tärkeää. Moni esimerkiksi pohtii sitä, millaista opiskelu isossa lukiossa on. Toivon, että kaikilla nuorilla syntyy luottamus itseen, oli jatkokoulutus mikä tahansa. Uusi aina jännittää, mutta toivon, että täältä on hyvä lähteä eteenpäin elämässä.
