”Keliakian kanssa voi elää ihan normaalia elämää”
Kati Kiljunen on sairastanut keliakiaa 30 vuotta ja huomannut, miten eläminen sairauden kanssa on helpottunut.
Petra Söder
Kati Kiljunen on sairastanut keliakiaa vuodesta 1995 ja kertoo keliaakikon elämän helpottuneen paljon kolmessa kymmenessä vuodessa.
– Silloin, kun minulla todettiin keliakia, äitini keitti minulle tattaripuuroa ja ajattelin, että tällaistako loppuelämäni tulee olemaan, hän naurahtaa.
Nykyisin Kiljusen inhokista tattarista on tullut yksi hänen lemppareistaan, sillä hyvissä gluteenittomissa leivissä tattarin maku on onnistuttu poistamaan.
– Alkuaikoina valikoimat olivat suppeat, eikä gluteenitonta leipää saanut valmiina. Jos leipää teki mieli, piti se itse leipoa gluteenittomista jauhoista tai syödä riisikakkuja. Tänä päivänä gluteenittomia vaihtoehtoja on onneksi paljon, Kiljunen kiittelee.
Vaikka gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut, saa niistä silti maksaa moninkertaisen hinnan verrattuna tavallisiin tuotteisiin. Keliakiaa sairastavat saivat Kelan maksamaa ruokavaliokorvausta vielä vuoteen 2016 saakka.
– Tällä hetkellä tukea voivat saada alle 16-vuotiaat lapset vammaistukena ja alemman tulotason aikuiset, Kiljunen kertoo.
Ulkomailla keliakiaa ei huomioida saman lailla kuin kotimaassa, mutta sielläkin pärjää, jos vain osaa pysyä tarkkana.
– Ulkomailla pärjää, jos asioista osaa kysyä. Kysyn usein suoraan pääkokilta, mitä saan syödä ja hän näyttää eri ruokavaihtoehdot. Minulla on usein kielenkäännös mukana, mikä helpottaa kommunikointia, hän kertoo.
Kiljunen kertoo, että kotimaassakin keliaakikon tulee olla tarkkana, sillä gluteenia voi löytyä yllättävistäkin tuotteista.
– Esimerkiksi hernekeitto ja tonnikala voivat sisältää gluteenia. Soijakastikkeet ovat taas kaikki keliakialiiton hyväksymiä gluteenittomiksi tuotteiksi, sillä soija on fermentoitu niin, että gluteeni on pilkkoutunut, Kiljunen vinkkaa.
Kiljunen kokee, että gluteenittomien tuotteiden merkinnöissä olisi parantamisen varaa sekä ravintoloissa että kaupoissa. Myös tuotteiden sijoittelussa olisi oltava tarkempi.
– Gluteenittomat tuotteet pitäisi sijoittaa ylähyllylle ja lounaalla gluteenittomat tuotteet eivät saisi olla samassa paikassa tavallisten tuotteiden kanssa, Kiljunen ohjeistaa.
Kotona Kiljunen käyttää gluteenittomalle leivälle omaa puolta leivänpaahtimesta, eikä kypsennä kiertoilmauunissa saman aikaisesti sekä gluteenitonta että gluteenipitoista ruokaa.
– Myös voirasian on oltava keliaakikolle oma, Kiljunen kertoo.
Yhä useampi suomalainen sairastaa tietämättään keliakiaa. Kiljunen kertoo, että viimeistään suolistovaivojen, aneemisen ja vetämättömän olon tulisi soittaa hälytyskelloja.
– Keliakian kotitestit ovat käteviä ja 98-prosenttisesti luotettavia, vinkkaa Kiljunen.
Keliaakikon tulee sitoutua gluteenittomaan ruokavalioon koko loppuelämäksi, sillä keliakiassa murunenkin gluteenia sairastuttaa ja vaurioittaa suolinukkaa.
– Itse huomaan heti, jos olen syönyt jotain ruokaa, jossa on ollut gluteenia. Olo on kuin vatsataudissa, Kiljunen kertoo.
Kiljunen kertoo, että hän voi tänä päivänä elää ihan normaalia ja hyvää elämää, vaikka joskus reissuilla voi iskeä pieni ulkopuolisuuden tunne.
– Joskus ulkomaan matkoilla minulle tulee ulkopuolisuuden tunne, kun kaverit syövät jättileivoksia ja itse juon vain teetä, kun gluteenittomia tuotteita ei ole tarjolla, hän kertoo.
Kiljunen toimii puheenjohtajana Porin seudun keliakiayhdistyksessä, joka pyrkii auttamaan jäseniään ja helpottamaan päivittäistä arkea keliakian kanssa.
– Yhdistyksessämme on 650 jäsentä. Suurin osa on vanhempaa ikäluokkaa, mutta yhdistykseemme ovat tervetulleita myös nuoremmat, Kiljunen kertoo.
Kansainvälinen keliakiapäivä 16. toukokuuta
Lauantaina 16. toukokuuta vietetään kansainvälistä keliakiapäivää. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta keliakiasta.
– Keliakia on edelleen hyvin alidiagnosoitu sairaus. Suomessa jopa 90000 sairastaa sitä tietämättään, sanoo Keliakialiiton toiminnanjohtaja Niina Puronurmi liiton lähettämässä tiedotteessa.

