Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Sep­po Pen­na­nen ei ole syn­ty­nyt ho­pe­a­lu­sik­ka suus­sa. Pi­kem­min­kin päin­vas­toin. Hän sa­noo näh­neen­sä lap­se­na jopa näl­kää. Nyt hä­nel­lä on mil­joo­nien omai­suus ja omai­suut­ta kart­tuu koko ajan li­sää.

– Mi­nul­la on si­joi­tuk­sia in­dek­si­ra­has­tos­sa. Si­joi­tuk­set kas­va­vat kor­koa ko­rol­le, en­kä mak­sa ar­von­nou­sus­ta eu­ro­a­kaan ve­roa. Vero me­nee vas­ta, jos ko­tiu­tan si­joi­tuk­sia, Pen­na­nen muis­tut­taa ja sa­noo, et­tä sii­hen hä­nel­lä ei ole tar­vet­ta.

Pen­na­nen on pe­rus­ta­nut kaik­ki­aan 40 yri­tys­tä ja nous­sut rää­syis­tä rik­kauk­siin. Hän on kir­joit­ta­nut nou­sus­ta myös kol­me kir­jaa.

– Ve­ro­tus suo­sii nii­tä, joil­la on va­ral­li­suut­ta, mut­ta va­ral­li­suu­den kas­vat­ta­mi­seen on mah­dol­li­suus lä­hes kai­kil­la työs­sä­käy­vil­lä, sa­noo Pen­na­nen.

– Mut­ta jos si­joit­taa isos­ti, myös va­ral­li­suus kas­vaa isos­ti.

Pen­na­sen mu­kaan kol­me vuot­ta sit­ten ti­las­to­kes­kus jul­kai­si ko­ti­ta­louk­sien va­ral­li­suu­sar­vi­on. Sum­ma oli 600 mil­jar­dia.

– Tuos­sa lu­vus­sa ei­vät ole ne va­ral­li­suu­det, jot­ka ovat si­joi­tus­kuo­ris­sa, ul­ko­mail­le, tai­tee­seen ve­nee­seen jne. Näin sik­si, et­tä ti­las­to­kes­kus il­moit­taa ve­ro­tet­ta­vat omai­suu­det. Iso osa va­ral­li­suu­des­ta ei ti­las­tois­sa näy.

Sep­po Pen­na­nen al­koi si­joit­taa va­ro­jaan osak­kei­siin ja in­dek­si­ra­has­toi­hin. Hän oli mak­sa­nut yrit­tä­jä­e­lä­ket­tä ja las­ki, et­tä ker­ty­mä jää ko­vin vä­häi­sek­si. Hän päät­ti si­joit­taa osan tu­lois­taan in­dek­si­ra­has­toi­hin.

– Pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä ra­has­tot an­ta­vat si­joi­te­tul­le pää­o­mal­le noin kym­me­nen pro­sen­tin tuo­ton. Tä­män voin sa­noa oma­koh­tai­ses­ti ko­ke­nee­na.

Pen­na­nen aloit­ti si­joit­ta­mi­sen 80-lu­vul­la. Nyt, 40 vuo­den ai­ka­na, pot­ti on kas­va­nut tuo­ta kym­me­nen pro­sen­tin vauh­tia.

– Kun si­joi­tus on pit­kä­ai­kai­nen, sii­hen ei­vät vai­ku­ta pan­de­mi­at tai so­dat. Jos­kus ar­von­nou­su voi ol­la mii­nus­merk­ki­nen, mut­ta pu­hun kes­ki­mää­räi­ses­tä kym­me­nen pro­sen­tin tuo­tos­ta in­dek­si­ra­has­tois­sa.

Ai­ka­jän­ne pi­tää ol­la mie­luum­min kym­me­niä vuo­sia. Pen­na­nen ot­taa esi­mer­kin työn­te­ki­jäs­tä, joka aloit­taa kak­si­kymp­pi­se­nä ja te­kee 48 vuo­den työ­u­ran.

– Jos hän pa­nee joka päi­vä in­dek­si­ra­has­toon eu­ron eli 365 eu­roa vuo­des­sa, ei­kä nos­ta osin­ko­ja, niin eläk­keel­le jää­ty­ään hä­nel­lä on rei­lu 400 000 eu­ron sum­ma ra­has­tos­sa. Sii­tä riit­tää kes­ki­mää­räi­sel­le elä­ke­a­jal­le enem­män kuin mitä hä­nel­le on ker­ty­nyt elä­ket­tä.

Pen­na­sen mu­kaan kai­kil­la työs­sä­käy­vil­lä on mah­dol­li­suus si­joit­ta­mi­seen, mut­ta se vaa­tii pit­kä­jän­tei­syyt­tä ja suun­ni­tel­mal­li­suut­ta.

– Jos ot­taa lis­taa­mat­to­mas­ta yh­ti­ös­tään sa­dan­tu­han­nen eu­ron osin­got, ve­ro­tie­dois­sa nä­kyy pää­o­ma­tu­loi­na 25 000 eu­roa, kos­ka 75 pro­sent­tia saan ve­rot­to­mas­ti. Kyl­lä tämä ai­ka rei­lu ve­ro­mal­li on yrit­tä­jäl­le, jon­ka yri­tyk­sel­le on ker­ty­nyt va­ral­li­suut­ta, Pen­na­nen sa­noo.

Hän kat­soo vä­hän al­ta kul­main kes­kus­te­lua tu­lo­e­rois­ta ja unoh­de­taan va­ral­li­suu­se­rot. Tu­lo­e­rot ei­vät niin hir­ve­äs­ti kas­va. Omai­suu­sar­vot kas­va­vat si­joi­tuk­sis­ta. Ja niis­tä mer­kit­tä­vä osa ei näy ve­ro­tie­dois­sa.

Pen­na­sen mu­kaan 0,1 pro­sent­tia va­rak­kaim­mis­ta ko­ti­ta­louk­sis­ta omis­taa 10 pro­sent­tia va­ral­li­suu­des­ta ja puo­let ko­ti­ta­louk­sis­ta omis­taa vain 2-4 pro­sent­tia va­ral­li­suu­des­ta. Va­ral­li­suu­se­rot ovat­kin hä­nen mu­kaan­sa ihan eri asia kuin pel­kät tu­lo­e­rot.

Suo­mes­sa ve­ro­ja ke­rä­tään 120 mil­jar­dia vuo­des­sa. Sii­tä an­si­o­tu­lo­ve­ro on noin 35 mil­jar­dia, pää­o­ma­ve­ro 3,5 mil­jar­dia, pe­rin­tö- ja lah­ja­ve­ro mil­jar­di eu­roa.

– Täs­tä jo­kai­nen voi pää­tel­lä, oli­si­ko mei­dän ve­ro­tus­tam­me syy­tä muut­taa kor­keis­ta an­si­o­tu­lo­ve­rois­ta pää­o­mien, pe­rin­tö­jen, lah­jo­jen ja va­ral­li­suu­den suun­taan, sa­noo Pen­na­nen.

Pen­na­sel­la on ta­pa­na kier­rel­lä kau­pun­geis­sa, jois­sa on säi­ly­nyt van­haa ra­ken­nus­kan­taa. Sik­si Rau­ma on yk­si hä­nen suo­sik­ki­koh­teis­taan.

– On kiva näh­dä toi­mi­va ja ai­nut­laa­tui­nen Van­ha Rau­ma, hän ke­huu ja sa­noo mat­kan jat­ku­van Tur­kuun, Luos­ta­rin­mä­en mu­se­o­kort­te­liin.