Pet­ra Sö­der

Vii­me­ai­kai­set par­ve­ke­on­net­to­muu­det ovat nos­ta­neet esil­le ke­vyt­ra­ken­teis­ten par­ve­ke­kai­tei­den tur­val­li­suu­den. On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kuk­sen vaa­rail­moi­tuk­sen myö­tä kiin­teis­tö­jen omis­ta­jien tu­lee kiin­nit­tää nyt eri­tyis­tä huo­mi­o­ta par­vek­kei­den tur­val­li­suu­teen.

– On erit­täin tär­ke­ää, et­tä par­vek­kei­den tur­val­li­suu­sa­si­at nos­tet­tiin esil­le, jot­ta vas­taa­van­lai­sil­ta on­net­to­muuk­sil­ta väl­tyt­täi­siin, Sa­ta­kun­nan isän­nöit­si­jät ry:n pu­heen­joh­ta­ja Pe­ter Hil­l­man ker­too.

La­si­sel­le par­ve­ke­le­vyl­le on ole­mas­sa vaa­ti­mus 220 Jou­len tör­mäys­kes­tä­vyy­des­tä, joka vas­taa ai­kui­sen ih­mi­sen hor­jah­ta­mis­ta la­sia vas­ten. Var­sin­kin 60–80-lu­vul­la ra­ken­ta­mi­seen käy­te­tyl­le se­ment­ti­kui­tu­le­vyl­le ei ole mää­ri­tel­ty vas­taa­vaa vaa­ti­mus­ta­soa, vaik­ka se tu­li­si täs­mäl­leen sa­maan tar­koi­tuk­seen kuin lasi.

– Eten­kin 60–70-lu­vul­la se­ment­ti­kui­tu­le­vyä käy­tet­tiin ylei­ses­ti ra­ken­ta­mi­ses­sa, ei­kä sil­loin mie­tit­ty lop­puun saak­ka sen kes­tä­vyyt­tä, ker­too Hil­l­man.

On­net­to­muus­tut­kin­ta­kes­kuk­sen tes­teis­sä osoit­tau­tui, et­tä mi­ne­reet­ti­le­vy­nä­kin tun­net­tu ma­te­ri­aa­li voi ha­jo­ta jo 3–6-vuo­ti­aan lap­sen tör­mä­tes­sä sii­hen.

– Tämä oli to­del­la huo­les­tut­ta­va tu­los, sil­lä lap­set­kin olei­le­vat ja leik­ki­vät par­vek­keel­la, Hil­l­man poh­tii.

Ra­ken­nus­val­von­ta suo­sit­te­lee ra­ken­nus­ten omis­ta­jia var­mis­ta­maan lasi- sekä le­vy­ra­ken­teis­ten par­vek­kei­den tur­val­li­suu­den.

– Jos asu­kas ha­vait­see on­gel­mia kai­teis­sa tai epäi­lee, et­tei kai­de ole tur­val­li­nen, niin kan­nat­taa ot­taa pi­kai­ses­ti yh­teyt­tä ra­ken­nuk­sen omis­ta­jaan. Ra­ken­nuk­sen omis­ta­jan on pi­det­tä­vä ra­ken­nus sel­lai­ses­sa kun­nos­sa, et­tä se täyt­tää jat­ku­vas­ti tur­val­li­suu­den vaa­ti­muk­set, Po­rin kau­pun­gin ra­ken­nus­pal­ve­lu­yk­si­kön pääl­lik­kö Mar­ko Kal­lun­ki neu­voo.

Hän ker­too, et­tä ra­ken­nus­val­von­nal­la on enem­män roo­lia val­voa uu­sien koh­tei­den kai­de­ra­ken­ta­mis­ta sekä re­mont­te­ja, jois­sa teh­dään kai­de­muu­tok­sia.

– Täl­lai­siin koh­tei­siin li­sä­tään lu­pa­eh­toi­hin vaa­ti­mus laa­dun­var­mis­tus­sel­vi­tyk­ses­tä. Van­ho­jen ra­ken­nus­ten osal­ta meil­lä on lä­hin­nä tie­do­nan­to­teh­tä­vä, hän ker­too.

Tämänkin kerrostalon parvekkeet on rakennettu ohuesta levystä. Kuva: Petra Söder

Pel­käs­tään Po­rin kau­pun­gin alu­eel­la tar­kas­tet­ta­vien par­vek­kei­den mää­rän ar­vi­oi­daan ole­van tu­han­sia, jo­ten par­vek­kei­den tar­kas­tuk­sis­sa me­nee kau­an.

– Par­ve­ke­ra­ken­tei­den tar­kas­tus jää kiin­teis­tön omis­ta­jan vas­tuul­le, ja tar­kas­tuk­sia voi­vat suo­rit­taa vain sii­hen kou­lu­te­tut am­mat­ti­lai­set ja in­si­nöö­ri­toi­mis­tot, Hil­l­man oh­jeis­taa.

Vaik­ka par­ve­ke näyt­täi­si ul­ko­a­päin ole­van kun­nos­sa, on par­vek­keen kun­to tar­kis­tet­ta­va myös si­sä­puo­lel­ta, sil­lä kaik­ki on­gel­ma­koh­dat ei­vät ulos­päin näy.

– Jo­kai­nen vaa­ral­li­sek­si ar­vi­oi­tu par­ve­ke täy­tyy tar­kis­taa myös si­säl­tä­päin. Myös la­si­kai­tei­set par­vek­keet voi­vat ol­la tur­val­li­suus­ris­ki, jos lasi luis­kah­taa tör­mäyk­sen voi­mas­ta pois kan­nak­keil­taan, Hil­l­man ker­too.

Pa­him­mis­sa ta­pauk­sis­sa van­ho­jen ker­ros­ta­lo­jen par­vek­kei­den mi­ne­reet­ti­le­vys­tä on jo hal­keil­lut pa­la­sia tai nii­hin on tul­lut mur­tu­mia. Nämä ei­vät suo­jaa enää, jos ih­mi­nen hor­jah­taa kai­tee­seen.

– Po­rin kes­kus­tas­sa­kin näi­tä ris­ki­ra­ken­tei­ta on näh­tä­vis­sä 60-lu­vul­la ra­ken­ne­tuis­sa ker­ros­ta­lois­sa. Le­vyt ovat to­del­la ohui­ta ja nii­den kiin­ni­tys­vä­li on hyvä nyt tar­kis­taa. Kai­tei­siin no­jai­lu on edel­leen tur­val­lis­ta, mut­ta jos par­vek­keel­la esi­mer­kik­si hor­jah­taa, niin täl­lai­set hei­kos­ti kiin­ni­te­tyt le­vyt ei­vät sitä kes­tä, Hil­l­man poh­tii.

Hil­l­man kui­ten­kin rau­hoit­te­lee ih­mi­siä, et­tei­vät kaik­ki se­ment­ti­kui­tu­ra­ken­tei­set par­vek­keet suin­kaan ole vaa­ral­li­sia, ei­kä kaik­kia le­vy­jä tar­vit­se au­to­maat­ti­ses­ti vaih­taa.

– Jos ker­ros­ta­los­sa on asu­nut 30 vuot­ta, voi par­vek­keel­la edel­leen tur­val­li­sin mie­lin oles­kel­la. Tär­ke­ää oli­si kui­ten­kin tar­kis­taa, et­tei siel­lä näy mi­tään nor­maa­lis­ta poik­ke­a­vaa, hän neu­voo.

60-luvulla rakennetun kerrostalon parvekkeen minereettikuitulevyssä näkyy lohkeama. Kuva: Petra Söder

Hil­l­man ker­too, et­tä par­vek­kei­den kor­jauk­set ovat usein kus­tan­nuk­sil­taan pie­niä ver­rat­tu­na asun­non ko­ko­nais­hin­taan.

– Jois­sain ta­pauk­sis­sa pie­net kor­jaus­toi­men­pi­teet voi­vat riit­tää pa­ran­ta­maan par­vek­keen tur­val­li­suut­ta, hän ker­too.

Sa­ta­kun­nan isän­nöit­si­jät ry jär­jes­tää yh­des­sä Po­rin kau­pun­gin kans­sa syys­kuun alus­sa jä­se­nil­leen in­fo­ti­lai­suu­den, jos­sa an­ne­taan oh­jei­ta ja neu­vo­ja asi­an tii­moil­ta.

– On tär­ke­ää, et­tei­vät isän­nöit­si­jät jää yk­sin näi­den asi­oi­den kans­sa, vaan tu­kea on saa­ta­vil­la, Hil­l­man päät­tää.