Kuljetusalan kustannukset nousseet miljardilla, alan etujärjestöjen mukaan tilanne on kriittinen
Dieselin hinta on noussut 50 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kuljetusyrittäjien mukaan valtion tukitoimet ja sopimusten polttoaineklausuulit eivät riitä mihinkään.
Pauli Uusi-Kilponen
Kuljetusliike Y. Auramaan, Kuljetusliike Leistilän ja 10 Logistiikan toimitusjohtajien mukaan tilanne on vaikea, osalle jopa kriittinen.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka -järjestö SKAL on vaatinut valtiolta nopeita toimia polttoaineveron alentamiseksi. Näin on muissa EU-maissa jo tehty, todetaan järjestöstä. SKAL ehdottaa dieselin hintakehityksen ratkaisemiseksi konkreettista kokonaispakettia. Keskiössä olisivat jakeluvelvoitteen tuntuva alentaminen, tehokkaampi ammattidiesel-malli sekä yleinen polttoaineveron lasku. Veron osuus dieselissä on 41,2 prosenttia eli yli euron 2,5 euron litrahinnasta. Jokainen arvonlisäveron sentti dieselin hinnasta lisää toimialan kuluja 12 miljoonalla.
Jakeluvelvoitteen alentaminen ei mennyt hallituksessa läpi, kuten ei myöskään yleinen polttoaineveron lasku. Ne ovat päättäjien mukaan tehottomia ja maksavat paljon hyötyyn nähden.
9 000 kuljetusyrittäjien lisälasku hinnannousuista on lähes miljardi euroa. Tähän mennessä hallitus on myöntänyt alalle noin 30 miljoonan euron tuen. Se on lähinnä laastaria isoon avohaavaan, jos siihenkään.
– Eivät tuollaiset tuet riitä mihinkään, täräyttää porilaisen Kuljetusliike Leistilän toimitusjohtaja Ville Jokela.
Leistilä on saanut sovittua noin 75 prosentin kanssa asiakkaista klausuulin, joka mahdollistaa sopimushinnan noston polttoaineen kallistumisen takia.
– Pitää muistaa, että kompensaatiot tulevat viiveellä, eivätkä ne kata kaikkia kustannusten nousuja, hän sanoo.
Yrityksessä tutkitaan nyt kaikki mahdolliset tavat säästää kaikista mahdollisista kuluista. Jokelan mukaan uusia sopimuksia tehtäessä pitää olla tarkkana. Hänen mukaansa pitää olla myös rohkeutta kieltäytyä tarjouksesta, joka menee alle omien kustannusten.
Suomessa oli pari vuosikymmentä sitten ilmiö, jota suomalaiset kuljetusyrittäjät paheksuivat. Ulkomaiset kuljetusyritykset ottivat töitä hinta edellä. Paljolti mentiin niin alas tarjouksissa, etteivät ne enää mahdollistaneet alan sopimuspalkkoja ja muita työn tekemisen ehtoja. Jokelan mukaan tuo riesa on vähentynyt todella paljon ja tervehdyttänyt alaa tältä osin.
Kuljetusliike Auramaalla on paljolti saman tilanne kuljetussopimuksissa kuin Leistilällä.
– Olemme saaneet kuljetushintoihin polttoaineen vaikutuksen, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Matti Esko.
Hänen mukaansa sopimusmalleja on lukuisia, ja ne vaihtelevat muodoltaan.
Eurassa pääpaikkaansa pitävä Auramaa toimii valtakunnallisesti. Yrityksellä on 300 rekkaa päivittäin liikenteessä. Niiden kannattavan liikkumisen takaa vain se, että polttoaineen hinnan vaikutukset on saatua leivottua edes jotenkin hintoihin.
Eskon käsitys on, että isot kuljetusyritykset, joilla on asiantuntemusta ja neuvotteluvoimaa, selviävät jotenkin. Vaikeampi tilanne on pienillä yrityksillä, joilla ei ole vastaavia hintasopimuksia kuin heillä.
Porissa pääpaikkaansa pitävä 10 Logistiikka on kymmenen kuljetusliikkeen yhteisyritys. Siihen kuuluu muun muassa Leistilän kuljetusliike. Yhtiö on toiminut nyt kolme vuotta. Yrityksellä on ajossa 70 erikokoista ja -tehoista autoa. Yrityksen toimitusjohtaja Vesa-Matti Stenroos sanoo, että dieselin hinnan nousu 2,5 euroon litralta on mahdoton.
– Epäilyni on, että hinta nousee vielä tästä. Kyllä tuollainen nousu vakavaksi vetää, hän tunnustaa.
Dieselin litrahinta vaihtelee valtakunnassa. Satakunnassa hinta on pysynyt edellä mainituissa lukemista. Stenroosin mukaan Kittilässä oli yhdellä huoltoasemalla kolmen euron litrahinta!
Stenroos sanoo, ettei hän ainakaan tiedä tarkalleen, mitä hallituksen vastaantulo käytännössä merkitsee.
– Jotain lukuja on heitelty. Informaatiota on annettu todelle huonosti. Nyt pitäisi tehdä uusia sopimuksia ensi vuodeksi.
Stenroos vahvistaa yrityksen osakkaiden käsityksen siitä, että on oltava rohkeutta sanoa ei, jos pitäisi ajaa alle omakustannushintojen. Hänen käsityksensä on, että osa alan yrittäjistä kestää jotenkin tämän kurimuksen, osa ei ja pistää pillit pussiin.

