Kesä tuo mu­ka­naan pi­ha­työt ja puu­tar­han­hoi­don – ja sa­mal­la myös suu­ren mää­rän puu­tar­ha­jä­tet­tä. Puu­tar­ha­jä­tet­tä ei kuu­lu lait­taa tyh­jen­net­tä­vään bi­o­jä­te­as­ti­aan iso­ja mää­riä. Isom­mat mää­rät ri­su­ja ja ha­ra­voin­ti­jä­tet­tä kuu­lu­vat oman pi­han kom­pos­to­riin, kun­tien vas­taa­not­to­pis­tei­siin tai Han­ga­suon jä­te­kes­kuk­seen.

– Alu­eem­me bi­o­jät­teet mä­dä­te­tään bi­o­kaa­suk­si Ga­su­min lai­tok­sel­la Hon­ka­jo­el­la ja puu­tar­ha­jä­te ei kuu­lu tä­hän pro­ses­siin. Se maa­tuu hi­taam­min ja eri­tyi­ses­ti pak­sut ok­sat ja ri­sut voi­vat tuk­kia bi­o­jät­teen kä­sit­te­ly­lin­jo­ja. Jos­kus puu­tar­ha­jät­teen mu­ka­na tu­lee hiek­kaa tai ki­viä, jot­ka voi­vat va­hin­goit­taa lait­teis­to­ja, sa­noo Ke­rää­mön kier­to­ta­lous­suun­nit­te­li­ja Mai­ja Nuo­tio.

Mitä eroa sit­ten on puu­tar­ha­jät­teel­lä ja bi­o­jät­teel­lä?

Mo­lem­mat ovat pe­räi­sin luon­nos­ta, nii­den omi­nai­suu­det ja kä­sit­te­ly ero­a­vat toi­sis­taan. Bi­o­jä­te on keit­ti­ös­sä syn­ty­vää elo­pe­räis­tä jä­tet­tä, ku­ten ruo­an­täh­tei­tä, kah­vin­po­ro­ja, he­del­mien ja vi­han­nes­ten kuo­ria sekä ta­lous­pa­pe­ria. Nämä ovat yleen­sä peh­mei­tä ja no­pe­as­ti maa­tu­via. Puu­tar­ha­jä­te taas koos­tuu puu­tar­has­ta ke­rä­tyis­tä kas­vi­ma­te­ri­aa­leis­ta, ku­ten ri­suis­ta, ok­sis­ta, leh­dis­tä, ruo­ho­sil­pus­ta ja kuih­tu­neis­ta ku­kis­ta. Puu­tar­ha­jä­te saat­taa si­säl­tää ko­vem­pia ma­te­ri­aa­le­ja, jot­ka maa­tu­vat hi­taam­min.

– Vii­me ai­koi­na bi­oas­ti­ois­sa on ol­lut pal­jon myös mul­taa ja sen paik­ka ei ole bi­o­jä­te­as­ti­as­sa. Eri­tyi­sen huo­no asia ir­to­nai­nen mul­ta on tuu­let­tu­vas­sa bi­o­jä­te­as­ti­as­sa, kos­ka se tuk­kii il­mas­toin­ti­rei­ät ja as­ti­an omi­nai­suu­det ka­to­a­vat. Mi­kä­li bi­oas­ti­as­sa on sin­ne kuu­lu­ma­ton­ta esim. mul­taa, kar­ton­ke­ja tai muo­vi­pus­se­ja, jou­du­taan as­ti­al­le ti­laa­maan li­sä­mak­sul­li­nen se­ka­jä­te­tyh­jen­nys, Nuo­tio sel­vit­tää.

Bi­o­jä­te­as­ti­aan saat­taa il­mes­tyä läm­pi­mäl­lä sääl­lä kär­pä­sen­touk­kia, sil­lä ne viih­ty­vät kos­te­as­sa. Kär­pä­sen tou­kat ovat har­mit­to­mia, mut­ta toki epä­miel­lyt­tä­viä, kun nii­tä on as­ti­as­sa pal­jon.

– Tou­kat ka­to­a­vat it­ses­tään säi­den vii­len­nyt­tyä, mut­ta sii­hen as­ti voit yrit­tää eh­käis­tä nii­den il­mes­ty­mis­tä bi­o­jät­teen kos­teut­ta vä­hen­tä­mäl­lä ja pak­kaa­mal­la sen hy­vin, ker­too Nuo­tio.

Näin eh­käi­set kos­teu­den ja kär­pä­set bi­o­jät­tees­sä

• Mitä enem­män bi­o­jä­te kui­vah­taa ja saa il­maa, sitä ha­jut­to­mam­paa se on.

• Tuu­let­tu­vas­sa bi­o­jä­te­as­ti­as­sa on hyl­ly, jo­hon bi­o­pus­si kuu­luu aluk­si lait­taa kui­vu­maan. Älä tuki as­ti­an tuu­le­tu­sauk­ko­ja ja poh­jaa.

• Pak­kaa bi­o­jä­te pa­pe­ri­pus­siin. Voit tar­vit­ta­es­sa lait­taa bi­o­jä­te­pus­sin poh­jal­le käy­tet­tyä ta­lous­pa­pe­ria, sa­no­ma­leh­teä tai ka­nan­mu­nan­ken­noa ime­mään kos­teut­ta.

• Imey­tä ruu­an­lai­tos­sa käy­te­tyt ras­vat, öl­jyt ja muut nes­teet esi­mer­kik­si ta­lous­pa­pe­riin. Pak­kaa ka­la­jä­mät sa­no­ma­leh­teen en­nen bi­o­jät­tee­seen lait­ta­mis­ta.

• Säi­ly­tä bi­o­jä­te­pus­sia il­ma­vas­sa as­ti­as­sa. An­na bi­o­jät­teen kui­vah­taa ja il­man kier­tää, niin bi­o­jä­te ei ala hai­se­maan. Jos si­säl­lä ole­vas­sa bi­o­jä­te­as­ti­as­sa­si on kan­si, se kan­nat­taa jät­tää au­ki.

• Kää­räi­se pa­pe­ri­pus­si hy­vin kiin­ni en­nen ulos bi­o­jä­te­as­ti­aan vie­mis­tä.