Maa­rit Kaut­to

Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­jal­la val­mis­tet­tu­jen lai­vo­jen pie­nois­mal­lit löy­si­vät tien­sä ta­kai­sin ko­ti­saa­rel­leen Män­ty­luo­don te­la­kan, ny­kyi­sen Ener­sen­se Of­fs­ho­ren ar­kis­to­jen kät­köis­tä. Seit­se­män pie­nois­mal­lia edus­taa vain pien­tä osaa vuo­si­na 1915–1976 toi­mi­neen Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­jan tuo­tan­nos­ta, jo­hon kuu­lui niin puo­lus­tus­voi­mien yh­tey­sa­luk­sia, luot­si­kut­te­rei­ta, troo­la­rei­ta, proo­mu­ja kuin Neu­vos­to­lii­tol­le toi­mi­tet­tu­ja so­ta­kor­vau­sa­luk­si­a­kin.

Noin puo­li­tois­ta vuot­ta sit­ten al­koi jouk­ko Män­ty­luo­don te­la­kal­la työ­u­ran­sa teh­nei­tä ko­koon­tua yh­teen muis­te­le­maan ja vaih­ta­maan ko­ke­muk­sia.

– Aluk­si mei­tä oli 16 ja nyt jo 60. Pian Po­rin yli­o­pis­to­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­le­vä do­sent­ti Rii­na Haan­pää kiin­nos­tui po­ru­kas­tam­me ja val­jas­ti opis­ke­li­joi­ta te­ke­mään haas­tat­te­lu­ja te­la­kan his­to­ri­an tal­len­ta­mi­sek­si yli­o­pis­ton kult­tuu­rin ja his­to­ri­an tut­ki­muk­sen sekä mu­se­on käyt­töön. Haas­tat­te­luis­sa on mu­ka­na kym­men­kun­ta re­po­saa­re­lais­ta­kin.

– Pää­sim­me myös Ener­sen­se Of­fs­ho­ren ar­kis­toi­hin pen­ko­maan ja siel­tä tu­li­vat esiin nämä lai­vo­jen pie­nois­mal­lit. Ener­sen­se lai­na­si ne mie­li­hy­vin mää­rää­mät­tö­mäk­si ajak­si Re­po­saa­ri-ta­lol­le kaik­kien ihas­tel­ta­vik­si, ker­too Jus­si Kont­ti­nen, joka ai­koi­naan työs­ken­te­li työ­ter­veys­hoi­ta­ja­na Män­ty­luo­don te­la­kal­la.

– Ko­ne­pa­ja on tär­keä osa re­po­saa­re­lais­ta iden­ti­teet­tiä. Toi­vot­ta­vas­ti nämä saa­rel­la val­mis­tu­neet pie­nois­mal­lit vah­vis­ta­vat yh­tei­söä en­ti­ses­tään, Kont­ti­nen jat­kaa.

En­sim­mäi­nen Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­jan te­la­kal­la val­mis­tu­nut alus on vuon­na 1941 ve­sil­le las­ket­tu Hack­lin-yh­ti­öi­den Wer­ner H.

So­dan päät­ty­mi­sen jäl­keen Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­ja osal­lis­tui mit­ta­vas­ti so­ta­kor­vaus­lai­vo­jen ra­ken­ta­mi­seen. Vuo­si­na 1946–1952 te­la­kal­ta val­mis­tui 25 Neu­vos­to­liit­toon toi­mi­tet­tua proo­mua sekä 11 troo­la­ria. Työn­te­ki­jöi­tä te­la­kal­la oli so­ta­kor­vau­sa­lus­ten val­mis­ta­mi­sen ai­kaan par­haim­mil­laan lä­hes 300 hen­keä. Myö­hem­min työn­te­ki­jä­mää­rä va­kiin­tui va­jaa­seen kah­teen­sa­taan.

Mo­nen­lais­ten vai­hei­den ja tam­mi­kuus­sa 1968 ko­e­tun suu­ren tu­li­pa­lon jäl­keen Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­ja Oy myy­tiin hei­nä­kuus­sa 1973 Rau­ma-Re­po­lal­le ja ra­ken­net­ta­va­na ol­leet lai­va­ti­lauk­set siir­ret­tiin muil­le te­la­koil­le.

– Vii­mei­sei­siä, mitä Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­jal­la ra­ken­net­tiin, oli­vat pont­too­nit Män­ty­luo­don te­la­kal­la val­mis­tu­viin öl­jyn­po­raus­laut­toi­hin, Jus­si Kont­ti­nen sum­maa.

Mar­ras­kuus­sa 1974 Re­po­saa­ren Ko­ne­pa­ja Oy yh­dis­tet­tiin Rau­ma-Re­po­laan. Kaik­ki sen toi­min­not ja ar­kis­tot pie­nois­mal­lei­neen siir­ret­tiin Män­ty­luo­don te­la­kal­le. Lo­pul­li­ses­ti Re­po­saa­ren ko­ne­pa­ja hil­je­ni vuo­den 1975 ai­ka­na.

Pienoismallien luovutus Reposaari-talolle tapahtui juhlallisesti mansikkakakun kera. Mukana tilaisuudessa oli muun muassa joukko Mäntyluodon telakan entisiä työntekijöitä. Kuvassa vasemmalla edessä Jarmo Kivistö, takana vasemmalla Tauno Östervik, Heikki Loimupalo, Jussi Konttinen, Reposaari-yhdistyksen puheenjohtaja Maija Karvinen, Enersense Offshoren edustaja Tomi Nyroos, Pertti Nurmi ja Juha Noukka.

Pienoismallien luovutus Reposaari-talolle tapahtui juhlallisesti mansikkakakun kera. Mukana tilaisuudessa oli muun muassa joukko Mäntyluodon telakan entisiä työntekijöitä. Kuvassa vasemmalla edessä Jarmo Kivistö, takana vasemmalla Tauno Östervik, Heikki Loimupalo, Jussi Konttinen, Reposaari-yhdistyksen puheenjohtaja Maija Karvinen, Enersense Offshoren edustaja Tomi Nyroos, Pertti Nurmi ja Juha Noukka.

Ko­ne­pa­jal­la val­mis­tu­neis­ta aluk­sis­ta oli ta­pa­na teh­dä kak­si pie­nois­mal­lia, jois­ta toi­nen jäi te­la­kal­le ja toi­nen luo­vu­tet­tiin aluk­sen ti­laa­jal­le. Pie­nois­mal­lit ovat re­po­saa­re­lai­sen, vuon­na 1986 edes­men­neen Ar­vi Ty­nin kä­si­a­laa.

– Ar­vi oli yli 20 vuot­ta äi­ti­ni mie­sys­tä­vä ja mi­nul­le hän opet­ti muun mu­as­sa lai­vo­jen pie­nois­mal­lien te­ke­mis­tä. Vie­tin nuo­re­na poi­ka­na Ar­vin kans­sa ai­kaa lä­hes joka päi­vä, ker­too re­po­saa­re­lai­nen Ari La­ger­bom ja jat­kaa:

– Ar­vi sai pie­nois­mal­lien te­ke­mi­sen hom­mak­seen, kos­ka hän osa­si lu­kea lai­vo­jen pii­rus­tuk­sia ja oli tun­ne­tus­ti kä­te­vä kä­sis­tään. Ar­vi osa­si niin sa­no­tus­ti ot­taa pie­nois­mal­lin oi­ke­as­sa suh­tees­sa ulos al­ku­pe­räi­sis­tä aluk­sen pii­rus­tuk­sis­ta. Niin­pä Ar­vi val­mis­ti en­sim­mäi­set pie­nois­mal­lit so­ta­kor­vaus­lai­vois­ta ja sii­tä ura sit­ten ur­ke­ni. Pian hän kes­kit­tyi pel­käs­tään pie­nois­mal­lien val­mis­ta­mi­seen ko­to­aan kä­sin.

– Kaik­ki­aan Ar­vin val­mis­ta­mia pie­nois­mal­le­ja on var­mas­ti ol­lut tois­ta­sa­taa. Hän teki nii­tä vie­lä Rau­ma-Re­po­lan ai­koi­na­kin ja lä­hes kuo­le­maan­sa saak­ka. Muis­tan, et­tä ajo­kor­tin saa­tu­a­ni kul­je­tin Ar­vin te­ke­miä pie­nois­mal­le­ja Re­po­saa­res­ta Rau­mal­le.

– Kun Ar­vi van­he­ni ja kä­det al­koi­vat tä­ris­tä, au­toin hän­tä pie­nois­mal­lien maa­lauk­ses­sa ja pien­ten yk­si­tyis­koh­tien vii­meis­te­lyis­sä. It­se val­mis­tin ai­koi­na­ni ko­ko­naan pie­nois­mal­lin van­has­ta Po­rin Kar­hu -hi­naa­jas­ta. Tein sii­hen 400 tun­tia töi­tä. Vie­lä­kin osai­sin ot­taa lai­van pie­nois­mal­lin ulos pii­rus­tuk­sis­ta, vaik­ka ai­kaa on­kin nois­ta ajois­ta ku­lu­nut, Ari La­ger­bom hy­myi­lee.