Pienoislaivat palasivat saarelle – Reposaaren Konepajalla valmistettujen laivojen pienoismallit pääsivät esille uuteen Reposaari-taloon
Maarit Kautto
Reposaaren Konepajalla valmistettujen laivojen pienoismallit löysivät tiensä takaisin kotisaarelleen Mäntyluodon telakan, nykyisen Enersense Offshoren arkistojen kätköistä. Seitsemän pienoismallia edustaa vain pientä osaa vuosina 1915–1976 toimineen Reposaaren Konepajan tuotannosta, johon kuului niin puolustusvoimien yhteysaluksia, luotsikuttereita, troolareita, proomuja kuin Neuvostoliitolle toimitettuja sotakorvausaluksiakin.
Noin puolitoista vuotta sitten alkoi joukko Mäntyluodon telakalla työuransa tehneitä kokoontua yhteen muistelemaan ja vaihtamaan kokemuksia.
– Aluksi meitä oli 16 ja nyt jo 60. Pian Porin yliopistokeskuksessa työskentelevä dosentti Riina Haanpää kiinnostui porukastamme ja valjasti opiskelijoita tekemään haastatteluja telakan historian tallentamiseksi yliopiston kulttuurin ja historian tutkimuksen sekä museon käyttöön. Haastatteluissa on mukana kymmenkunta reposaarelaistakin.
– Pääsimme myös Enersense Offshoren arkistoihin penkomaan ja sieltä tulivat esiin nämä laivojen pienoismallit. Enersense lainasi ne mielihyvin määräämättömäksi ajaksi Reposaari-talolle kaikkien ihasteltaviksi, kertoo Jussi Konttinen, joka aikoinaan työskenteli työterveyshoitajana Mäntyluodon telakalla.
– Konepaja on tärkeä osa reposaarelaista identiteettiä. Toivottavasti nämä saarella valmistuneet pienoismallit vahvistavat yhteisöä entisestään, Konttinen jatkaa.
Ensimmäinen Reposaaren Konepajan telakalla valmistunut alus on vuonna 1941 vesille laskettu Hacklin-yhtiöiden Werner H.
Sodan päättymisen jälkeen Reposaaren Konepaja osallistui mittavasti sotakorvauslaivojen rakentamiseen. Vuosina 1946–1952 telakalta valmistui 25 Neuvostoliittoon toimitettua proomua sekä 11 troolaria. Työntekijöitä telakalla oli sotakorvausalusten valmistamisen aikaan parhaimmillaan lähes 300 henkeä. Myöhemmin työntekijämäärä vakiintui vajaaseen kahteensataan.
Monenlaisten vaiheiden ja tammikuussa 1968 koetun suuren tulipalon jälkeen Reposaaren Konepaja Oy myytiin heinäkuussa 1973 Rauma-Repolalle ja rakennettavana olleet laivatilaukset siirrettiin muille telakoille.
– Viimeiseisiä, mitä Reposaaren Konepajalla rakennettiin, olivat ponttoonit Mäntyluodon telakalla valmistuviin öljynporauslauttoihin, Jussi Konttinen summaa.
Marraskuussa 1974 Reposaaren Konepaja Oy yhdistettiin Rauma-Repolaan. Kaikki sen toiminnot ja arkistot pienoismalleineen siirrettiin Mäntyluodon telakalle. Lopullisesti Reposaaren konepaja hiljeni vuoden 1975 aikana.
Pienoismallien luovutus Reposaari-talolle tapahtui juhlallisesti mansikkakakun kera. Mukana tilaisuudessa oli muun muassa joukko Mäntyluodon telakan entisiä työntekijöitä. Kuvassa vasemmalla edessä Jarmo Kivistö, takana vasemmalla Tauno Östervik, Heikki Loimupalo, Jussi Konttinen, Reposaari-yhdistyksen puheenjohtaja Maija Karvinen, Enersense Offshoren edustaja Tomi Nyroos, Pertti Nurmi ja Juha Noukka.
Konepajalla valmistuneista aluksista oli tapana tehdä kaksi pienoismallia, joista toinen jäi telakalle ja toinen luovutettiin aluksen tilaajalle. Pienoismallit ovat reposaarelaisen, vuonna 1986 edesmenneen Arvi Tynin käsialaa.
– Arvi oli yli 20 vuotta äitini miesystävä ja minulle hän opetti muun muassa laivojen pienoismallien tekemistä. Vietin nuorena poikana Arvin kanssa aikaa lähes joka päivä, kertoo reposaarelainen Ari Lagerbom ja jatkaa:
– Arvi sai pienoismallien tekemisen hommakseen, koska hän osasi lukea laivojen piirustuksia ja oli tunnetusti kätevä käsistään. Arvi osasi niin sanotusti ottaa pienoismallin oikeassa suhteessa ulos alkuperäisistä aluksen piirustuksista. Niinpä Arvi valmisti ensimmäiset pienoismallit sotakorvauslaivoista ja siitä ura sitten urkeni. Pian hän keskittyi pelkästään pienoismallien valmistamiseen kotoaan käsin.
– Kaikkiaan Arvin valmistamia pienoismalleja on varmasti ollut toistasataa. Hän teki niitä vielä Rauma-Repolan aikoinakin ja lähes kuolemaansa saakka. Muistan, että ajokortin saatuani kuljetin Arvin tekemiä pienoismalleja Reposaaresta Raumalle.
– Kun Arvi vanheni ja kädet alkoivat täristä, autoin häntä pienoismallien maalauksessa ja pienten yksityiskohtien viimeistelyissä. Itse valmistin aikoinani kokonaan pienoismallin vanhasta Porin Karhu -hinaajasta. Tein siihen 400 tuntia töitä. Vieläkin osaisin ottaa laivan pienoismallin ulos piirustuksista, vaikka aikaa onkin noista ajoista kulunut, Ari Lagerbom hymyilee.