Sukari: "Nyt pitäisi rohkaista ihmisiä kuluttamaan"
– Minunkin bisneksissä on ollut todella synkkiä hetkiä. Mutta etunimeni ”Toivo” merkitys on kantanut.
Pauli Uusi-Kilponen
Yrittäjä, Maskun kalustetalon perustaja ja lukuisissa muissa bisneksissä mukana olevan Toivo Sukarin mukaan suomalaiset on nyt peloteltu poteroihinsa.
– Ei uskalleta kuluttaa, vaikka rahaa olisikin, koska pelätään vielä pahempaa tulevaksi, hän harmittelee.
Sukarin mukaan tässä pelottelussa ovat tehneet omansa osansa niin poliitikot kuin mediakin.
– Toki pitää julkisen talouden velan kasvua pyrkiä suitsimaan. Ei kuitenkaan pitäisi lisätä suomalaisten ahdistusta liiallisella synkistelyllä, kuten nyt on tapahtunut.
Sukari muistuttaa, että hänen etunimensä on Toivo. Omissa toimissaan hän on ottanut etunimensä mukaisen asenteen.
– Minunkin bisneksissä on ollut todella synkkiä hetkiä. Mutta tuo etunimen merkitys on kantanut.
Sukari pohtii, että onkohan missään maassa puhuttu niin paljon julkisesta velasta ja sen hoitamisen vaikeudesta kuin Suomessa.
– Yhdysvalloissa liittovaltion velka on rutkasti enemmän kuin Suomella kansantalouden kokoon nähden. Nyt Donald Trump vielä nostaa velkakattoa miljardeilla eli summilla, mitä ei enää tavallisella järjellä käsitä.
– Eivät amerikkalaiset kuitenkaan puhu julkisen velan määrästä. Se ei tunnut huolettavan.
Suomen velka on tällä hetkellä EU-maiden keskitasoa. Sukarin mukaan se ei auta, vaikka veroja helpotetaan ja palkkoja nostetaan, jos mielialoja ei saada kohennettua.
– Kotimaisen kulutuksen tärkeydestä talouteemme puhutaan liian vähän. Se on elinehto tällä hetkellä, että saamme työllisyyden nousuun ja kansantalouden kasvuun, Sukari sanoo.
Toivo Sukari jos kuka on yrittäjä henkeen ja vereen. Jo rippikouluikäisenä hän ryhtyi sikafarmariksi, pienen maatilan poika kun oli. Tämä lisäksi hän viljeli puolen hehtaarin mansikkapalstaa ja sai siitä lisätuloja. Isän pienellä sahalla hän innostui hirsikehikkojen rakentamisesta. Työ eteni hitaasti, kun hän kirveellä teki liitokset. Kehikon teko kesti kuukauden päivät.
Nopeasti nuori Toivo hioi valmistusprosessin niin, että kehikko syntyi kahdessa päivässä. Tuo kertoo paljon muutakin Toivo Sukarista. Hän haluaa koko ajan kehittää, tehdä uutta ja kasvattaa bisnestä.
21-vuotiaana Toivo Sukari ryhtyi myymään huonekaluja, lähinnä sohvia ovelta ovelle. Mukana hänellä oli kuvakansio sohvista.
– Kun isäntä vastahakoisesti sanoi, ettei me osteta mitään, kehotin katsomaan kuvia Sukari kertoo.
Kuvien katselun jälkeen pää monesti kääntyi. Uusi sohva kannettiin sisään ja vanhan hän otti vaihdossa.
– Kaksi tonnia maksoi uusi ja tonnilla vein vanhan pois. Joskus kävi niin, että siitä poisviedystä sohvasta sainkin toisessa paikassa kolme tonnia, naureskelee Sukari.
Bisnes on bisnestä.
Tuosta kapanteosta syntyi hiljalleen Maskun Kalustetalon ketju. Perheen jälkikasvu hoitelee nyt paljon kalustetalon asioita. Toivo Sukari keskittyy itse Ideaparkkeihin ja muihin vastaaviin hankkeisiin. Eläkkeelle siirtymistä ei 72-vuotias Sukari suunnittele, yrittäjä kun sydämeltään on.