Tui­ja Saa­ri­nen

Moni tar­kas­taa näin syk­syl­lä kat­ton­sa kun­non, jot­ta se kes­tää tal­ven ra­si­tuk­set sää­o­lo­suh­tei­den vaih­te­lui­neen ja lu­mi­kuor­mi­neen. Yhä leu­dom­mik­si ja sa­tei­sem­mik­si muut­tu­neet tal­vet tuo­vat omal­ta osal­taan ison haas­teen.

– Kun läm­pö­ti­lat sei­laa­vat plus­san ja mii­nuk­sen vä­lil­lä, ja ka­tol­la on mah­dol­li­ses­ti vie­lä lu­mi­kuor­maa, ker­tyy kos­teut­ta väis­tä­mät­tä jon­ne­kin. Esi­mer­kik­si pel­ti­ka­ton ala­pin­ta hi­koi­lee täl­lai­sel­la kon­dens­si­ke­lil­lä pal­jon, to­te­aa Ve­si­ve­kin Po­rin yk­si­kön asi­an­tun­ti­ja Jani Ten­ho­nen.

Ten­ho­nen pai­not­taa, et­tä ei pidä tui­jot­taa vain sii­hen, mil­tä kat­to näyt­tää pääl­tä päin.

– Ylei­ses­ti aja­tel­laan, et­tä jos kat­to näyt­tää pääl­li­sin puo­lin hy­väl­tä, niin se on kun­nos­sa. To­si­a­si­as­sa ve­den men­tä­vää rei­kää ei vält­tä­mät­tä sil­mäl­lä ylä­puo­lel­ta ha­vait­se. Sik­si on tär­ke­ää tar­kas­taa ylä­poh­jan kun­to.

Ylä­poh­jas­sa hä­lyt­tä­viä merk­ke­jä ovat muun mu­as­sa re­pe­ä­mät alus­kat­teis­sa, epä­tii­viit lä­pi­vien­nit, tum­mu­neet alus­kat­teet, tunk­kai­nen haju tai esi­mer­kik­si ha­vun­neu­la­set tai muut ros­kat eris­te­pin­nan pääl­lä.

Peltikatto saattaa katemateriaalinsa puolesta kestää jopa 50 vuotta. Ratkaisevaa on kuitenkin aluskatteen kunto ja yläpohjan riittävä ilmanvaihtuvuus.

Peltikatto saattaa katemateriaalinsa puolesta kestää jopa 50 vuotta. Ratkaisevaa on kuitenkin aluskatteen kunto ja yläpohjan riittävä ilmanvaihtuvuus.

Kuvat: Vesivek

Pel­ti­ka­tos­ta sa­no­taan, et­tä sen käyt­töi­kä on jopa 50 vuot­ta. Ten­ho­nen muis­tut­taa, et­tä kyse on it­se ka­te­ma­te­ri­aa­lin kes­tos­ta.

– Ka­ton lo­pul­li­sen kun­non rat­kai­se­vat kui­ten­kin alus­kat­teen kun­to ja ylä­poh­jan riit­tä­vä il­man­vaih­tu­vuus.

Alus­kat­teet ovat vii­me vuo­si­na ke­hit­ty­neet pal­jon. Ko­va­le­vys­tä, pans­sa­ri­pah­vis­ta ja muo­vis­ta on siir­ryt­ty pää­a­si­as­sa hen­git­tä­viin kan­gas­mai­siin alus­kat­tei­siin.

Kos­teu­den li­säk­si on­gel­ma­na ovat usein lii­an tii­viit ylä­poh­ja­ti­lat, jol­loin kat­to ei pää­se oi­ke­aop­pi­ses­ti tuu­let­tu­maan. Täl­löin kat­to­ra­ken­tei­siin tu­lee niin kut­sut­tua kui­va­la­hoa.

Tällä hetkellä remontoidaan pääsääntöisesti 1980- ja 1990 -luvuilla rakennettujen talojen kattoja, kerrotaan Vesivekiltä.

Tällä hetkellä remontoidaan pääsääntöisesti 1980- ja 1990 -luvuilla rakennettujen talojen kattoja, kerrotaan Vesivekiltä.

Kat­to­tur­va­tuot­tei­den kun­to kan­nat­taa var­mis­taa, en­nen kuin ka­tol­le läh­tee.

– Sei­nä­tik­kai­den, kat­to­tik­kai­den ja kat­to­sil­to­jen kun­to ja kiin­ni­tyk­set on syy­tä tar­kas­taa. Vi­al­li­sia kat­to­tur­va­tuot­tei­ta on suo­ma­lai­sis­sa kiin­teis­töis­sä nuo­hoo­jien mu­kaan to­del­la pal­jon. Ne ai­heut­ta­vat suu­ren tur­val­li­suus­ris­kin. Ta­lon al­ku­pe­räi­set puu­tik­kaat ei­vät vält­tä­mät­tä ole par­haat.

Täl­lä het­kel­lä Ve­si­ve­kin asi­a­kas­koh­teet ovat pää­sään­töi­ses­ti 1980- ja 1990 -lu­vuil­la ra­ken­net­tu­ja ta­lo­ja.

– Näi­den kiin­teis­tö­jen ka­tot al­ka­vat ol­la 30-40 vuot­ta van­ho­ja. Tä­män ikäi­sis­sä ka­tois­sa on usein juu­ri muo­vi­nen alus­ka­te, joka on vuo­sien var­rel­la elä­nyt ja on esi­mer­kik­si lii­an ki­re­äl­lä tai re­pey­ty­nyt ja hau­ras­tu­nut.

Monessa tapauksessa katon kuntotarkastus kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.

Monessa tapauksessa katon kuntotarkastus kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.

Ka­ton kun­to pi­tää tar­kas­taa ai­na en­nen mitä ta­han­sa huol­to­toi­men­pi­tei­tä, ja esi­mer­kik­si en­nen au­rin­ko­pa­nee­lien asen­nus­ta.

Am­mat­ti­lai­sen puo­leen kan­nat­taa kään­tyä vii­meis­tään sil­loin, kun ka­tol­la on esi­mer­kik­si run­saas­ti sam­mal­kas­vus­toa tai ka­te­ma­te­ri­aa­lin kiin­ni­tyk­ses­sä on puut­tei­ta, ku­ten et­tä ruu­vit ovat ko­hoil­leet tai nii­tä on ir­ron­nut.

Yleen­sä kun­to­tar­kas­tus on ve­loi­tuk­se­ton, ja mo­nes­sa ta­pauk­ses­sa se on hyvä an­taa am­mat­ti­lai­sen teh­tä­väk­si jo tur­val­li­suus­syis­tä­kin.