Leudot ja sateiset talvet koettelevat katon kestävyyttä – Kysyimme katon kunnossapitoasioita asiantuntijalta Porista
Luvassa on kondenssikelejä – Kosteus on katon pahin vihollinen.
Tuija Saarinen
Moni tarkastaa näin syksyllä kattonsa kunnon, jotta se kestää talven rasitukset sääolosuhteiden vaihteluineen ja lumikuormineen. Yhä leudommiksi ja sateisemmiksi muuttuneet talvet tuovat omalta osaltaan ison haasteen.
– Kun lämpötilat seilaavat plussan ja miinuksen välillä, ja katolla on mahdollisesti vielä lumikuormaa, kertyy kosteutta väistämättä jonnekin. Esimerkiksi peltikaton alapinta hikoilee tällaisella kondenssikelillä paljon, toteaa Vesivekin Porin yksikön asiantuntija Jani Tenhonen.
Tenhonen painottaa, että ei pidä tuijottaa vain siihen, miltä katto näyttää päältä päin.
– Yleisesti ajatellaan, että jos katto näyttää päällisin puolin hyvältä, niin se on kunnossa. Tosiasiassa veden mentävää reikää ei välttämättä silmällä yläpuolelta havaitse. Siksi on tärkeää tarkastaa yläpohjan kunto.
Yläpohjassa hälyttäviä merkkejä ovat muun muassa repeämät aluskatteissa, epätiiviit läpiviennit, tummuneet aluskatteet, tunkkainen haju tai esimerkiksi havunneulaset tai muut roskat eristepinnan päällä.
Peltikatto saattaa katemateriaalinsa puolesta kestää jopa 50 vuotta. Ratkaisevaa on kuitenkin aluskatteen kunto ja yläpohjan riittävä ilmanvaihtuvuus.
Kuvat: Vesivek
Peltikatosta sanotaan, että sen käyttöikä on jopa 50 vuotta. Tenhonen muistuttaa, että kyse on itse katemateriaalin kestosta.
– Katon lopullisen kunnon ratkaisevat kuitenkin aluskatteen kunto ja yläpohjan riittävä ilmanvaihtuvuus.
Aluskatteet ovat viime vuosina kehittyneet paljon. Kovalevystä, panssaripahvista ja muovista on siirrytty pääasiassa hengittäviin kangasmaisiin aluskatteisiin.
Kosteuden lisäksi ongelmana ovat usein liian tiiviit yläpohjatilat, jolloin katto ei pääse oikeaoppisesti tuulettumaan. Tällöin kattorakenteisiin tulee niin kutsuttua kuivalahoa.
Tällä hetkellä remontoidaan pääsääntöisesti 1980- ja 1990 -luvuilla rakennettujen talojen kattoja, kerrotaan Vesivekiltä.
Kattoturvatuotteiden kunto kannattaa varmistaa, ennen kuin katolle lähtee.
– Seinätikkaiden, kattotikkaiden ja kattosiltojen kunto ja kiinnitykset on syytä tarkastaa. Viallisia kattoturvatuotteita on suomalaisissa kiinteistöissä nuohoojien mukaan todella paljon. Ne aiheuttavat suuren turvallisuusriskin. Talon alkuperäiset puutikkaat eivät välttämättä ole parhaat.
Tällä hetkellä Vesivekin asiakaskohteet ovat pääsääntöisesti 1980- ja 1990 -luvuilla rakennettuja taloja.
– Näiden kiinteistöjen katot alkavat olla 30-40 vuotta vanhoja. Tämän ikäisissä katoissa on usein juuri muovinen aluskate, joka on vuosien varrella elänyt ja on esimerkiksi liian kireällä tai repeytynyt ja haurastunut.
Monessa tapauksessa katon kuntotarkastus kannattaa antaa ammattilaisen tehtäväksi.
Katon kunto pitää tarkastaa aina ennen mitä tahansa huoltotoimenpiteitä, ja esimerkiksi ennen aurinkopaneelien asennusta.
Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä viimeistään silloin, kun katolla on esimerkiksi runsaasti sammalkasvustoa tai katemateriaalin kiinnityksessä on puutteita, kuten että ruuvit ovat kohoilleet tai niitä on irronnut.
Yleensä kuntotarkastus on veloitukseton, ja monessa tapauksessa se on hyvä antaa ammattilaisen tehtäväksi jo turvallisuussyistäkin.