Tui­ja Saa­ri­nen

Ke­sän pie­niä ilo­ja on le­vit­tää lat­ti­al­le aa­vis­tuk­sen män­ty­suo­val­ta tuok­su­vat puh­taat ma­tot. It­se ma­ton­pe­su­kin on ren­tout­ta­vaa puu­haa, ei­kä sel­kä­kään ra­si­tu, kun pe­see mat­ton­sa var­ta vas­ten maal­le ra­ken­ne­tul­la ma­ton­pe­su­pai­kal­la. Mikä tär­kein­tä, pe­su­ve­det ei­vät pää­se vie­mä­röin­nin an­si­os­ta kuor­mit­ta­maan ve­sis­tö­jä.

Vie­lä kui­ten­kin saat­taa tör­mä­tä sii­hen, et­tä mat­to­ja pes­tään mök­ki­lai­tu­ril­la.

– Pe­rin­ne elää mök­ki­ran­nois­sa. Ar­vi­o­ni kui­ten­kin on, et­tä mat­to­jen pe­se­mi­nen suo­raan me­res­sä, jär­ves­sä tai jo­es­sa on sel­väs­ti vä­hen­ty­nyt kui­van maan pe­su­paik­ko­jen ja it­se­pal­ve­lu­pe­su­loi­den myö­tä, to­te­aa Rau­man kau­pun­gin ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­tar­kas­ta­ja Jo­a­kim Sjö­roos.

Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lais­sa ei suo­raan kiel­le­tä mat­to­jen pe­sua ve­sis­töis­sä, mut­ta kiel­to tu­lee mut­kan kaut­ta eri­lai­sis­ta la­eis­ta ja mää­räyk­sis­tä.

– Ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­lais­sa ei ole eril­lis­tä ”ma­ton­pe­su­py­kä­lää”, vaan lain läh­tö­koh­ta­na on ym­pä­ris­tön pi­laan­tu­mi­sen eh­käi­se­mi­nen. Rau­mal­la on voi­mas­sa ym­pä­ris­tön­suo­je­lu­mää­räys, jon­ka mu­kaan ran­ta-alu­eil­la jä­te­ve­det on imey­tet­tä­vä maa­han niin, et­tei­vät ne pää­dy ve­sis­töön. Ma­ton­pe­su­ve­si on har­maa­ta jä­te­vet­tä.

Kau­pun­gin si­vuil­la on in­foa Rau­man kau­pun­gin yl­lä­pi­tä­mis­tä ma­ton­pe­su­pai­kois­ta, ja siel­tä löy­tyy sel­keä suo­si­tus sii­tä, et­tä mat­to­ja ei tule pes­tä lai­tu­ril­la, jär­ves­sä, me­res­sä tai muis­sa­kaan ve­sis­töis­sä, jois­sa re­he­vöi­ty­mis­tä ai­heut­ta­vat pe­su­ai­neet pää­se­vät suo­raan ve­sis­töön. Pe­su­pai­koil­la, jot­ka ei­vät ole vie­mä­ri­ver­kon pii­ris­sä, on syy­tä kiin­nit­tää huo­mi­o­ta pe­su­ai­nei­den va­lin­taan ja suo­sia fos­faa­tit­to­mia ai­nei­ta.

Mi­ten vaa­ral­lis­ta sit­ten on muu­ta­man ma­ton pe­se­mi­nen mök­ki­ran­nas­sa?

– Jos pie­nen jär­ven ran­nas­sa on sata mök­kiä ja siel­lä kaik­ki pe­se­vät ihan vain muu­ta­man ma­ton, niin ko­ko­nais­vai­ku­tuk­sel­la on mer­ki­tys­tä. Tie­däm­me, et­tä luon­nos­sa ei mi­kään hä­viä, vaan kaik­ki löy­tyy jos­sain koh­taa edes­tä. Pie­nil­lä te­oil­la on vai­ku­tus­ta, to­te­aa Po­rin kau­pun­gin ym­pä­ris­tö- ja ter­veys­val­von­ta­yk­si­kön pääl­lik­kö Riik­ka Jo­ki­ai­nen.

Tuomoniemen matonpesupaikka on yksi kuudesta Rauman kaupungin ylläpitämästä matonpesupaikasta. Osaan altaista tulee merivesi, osaan vesijohtovesi.

Tuomoniemen matonpesupaikka on yksi kuudesta Rauman kaupungin ylläpitämästä matonpesupaikasta. Osaan altaista tulee merivesi, osaan vesijohtovesi.

Sjö­roos muis­tut­taa, et­tä pe­su­ai­neet ei­vät ole ai­noi­ta, jot­ka kuor­mit­ta­vat ma­ton­pe­sus­sa ve­sis­tö­jä.

– Mat­to­jen pe­su­ve­des­sä on myös kui­tu­ja, hiek­kaa, bak­tee­re­ja sekä or­gaa­nis­ta jä­tet­tä. Kei­no­kui­tuis­ten mat­to­jen pesu ai­heut­taa li­säk­si tar­pee­ton­ta mik­ro­muo­vien ja mah­dol­lis­ten pa­lo­nes­to­ai­nei­den pää­syä ve­sis­töi­hin.

Rau­mal­la on kuu­si kau­pun­gin yl­lä­pi­tä­mää ma­ton­pe­su­paik­kaa, Po­ris­sa kah­dek­san.

Jo­ki­ai­nen ei osaa sa­noa, kuin­ka yleis­tä mat­to­jen pesu suo­raan ve­sis­tös­sä on hä­nen alu­eel­laan.

– Toi­von, et­tei ku­kaan enää tee sel­lais­ta ai­na­kaan isom­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa. Jo­ten­kin tun­tuu, et­tä kai­kil­le oli­si jo nyt sel­vää, et­tä mitä hait­taa sii­tä on. On­han ai­hees­ta pu­hut­tu jo var­maan 30 vuot­ta.

Suo­ra­nais­ta kiel­toa ei Po­ris­sa­kaan ole.

– Täy­tyy luot­taa ih­mis­ten omaan ar­vos­te­lu­ky­kyyn. Ai­na ei vi­ra­no­mais­ta tar­vi­ta kiel­tä­mään asi­oi­ta.

Jo­ki­ai­nen poh­tii, jos­ko yk­si rat­kai­su voi­si ol­la asi­an huo­mi­oi­mi­nen ve­si­a­lu­een omis­ta­jan eli esi­mer­kik­si osa­kas­kun­nan toi­mes­ta.

– Vaik­ka sitä ei käy­tän­nös­sä vi­ral­li­ses­ti val­vot­tai­si, niin se oli­si sel­vä vies­ti asi­an tär­key­des­tä.

Ul­la-Riit­ta Yli­ta­lo pe­see Rau­man Tuo­mo­nie­men ma­ton­pe­su­pai­kal­la it­se teh­tyä rä­sy­mat­toa. Hän kiit­te­lee var­sin hy­vää ma­ton­pe­suil­maa: au­rin­ko pais­taa ja tuu­lee.

– Kun ma­tot kui­vu­vat no­pe­as­ti, nii­hin ei tule tunk­kais­ta ha­jua.

Yli­ta­lo kuu­luu Rau­man Mart­ta­yh­dis­tyk­seen, jo­ten ym­pä­ris­tö­a­si­at ovat tär­kei­tä jo sitä kaut­ta. Mat­to­jen pesu sitä var­ten ra­ken­ne­tul­la vie­mä­röi­dyl­lä ma­ton­pe­su­pai­kal­la on ar­jen ym­pä­ris­tö­te­ko.

Tuo­mo­nie­mes­sä on mah­dol­li­suus va­li­ta, pe­see­kö meri- vai ve­si­joh­to­ve­del­lä.

– Käy­tän ai­na me­ri­vet­tä, kos­ka sa­mal­la sääs­tyy ve­si­joh­to­vet­tä. Suo­lai­nen me­ri­ve­si on myös rä­sy­ma­toil­le hyvä, sil­lä sa­no­taan, et­tä se ei haa­lis­ta vä­re­jä.

Yleen­sä Yli­ta­lo pyr­kii käy­mään mat­to­pyy­kil­lä pari kol­me ker­taa ke­säs­sä, mie­lui­ten al­ku­ke­säs­tä, jol­loin yöt ovat kui­vem­pia.

– Jos on lu­vat­tu au­rin­kois­ta sää­tä, olen tääl­lä jo aa­mu­kuu­del­ta. Sil­loin ma­tot saat­ta­vat ol­la kui­via jo sa­ma­na il­ta­na.

Rau­man Mart­ta­yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja Pir­jo Lai­ti­nen ker­too pe­se­vän­sä mat­to­jaan usein ker­ros­ta­lon­sa pe­su­tu­van lat­ti­al­la pit­kä­var­ti­sen har­jan kans­sa. Ma­tot kui­vu­vat kä­te­väs­ti pi­han ma­ton­kui­vaus­te­li­nees­sä. Toi­si­naan hän käy Ko­dis­jo­en ma­ton­pe­su­pai­kal­la, jon­ne tu­lee jär­vi­ve­si.

Mart­to­jen net­ti­si­vuil­la oh­jeis­te­taan hyö­dyn­tä­mään kun­tien maal­le ra­ken­net­tu­ja ma­ton­pe­su­paik­ko­ja. Jos mat­to­ja pe­see vaik­ka­pa mök­ki­ran­nas­sa, on tär­ke­ää jär­jes­tää pe­su­paik­ka niin, et­tä pe­su­ve­si va­luu esi­mer­kik­si nur­mi­kol­le, ei ve­sis­töön.

Lai­ti­sen omat ai­kui­set lap­set pe­se­vät mat­to­jaan kä­sin, mut­ta seu­raa­va su­ku­pol­vi on hä­nen mu­kaan­sa eri­lai­nen.

– Ny­ky­ään ei ih­mi­sil­lä ole it­se teh­ty­jä rä­sy­mat­to­ja, vaan ma­tot ovat enim­mäk­seen os­tet­tu­ja. Ma­te­ri­aa­lit ovat sel­lai­sia, et­tä ne on help­po pes­tä esi­mer­kik­si it­se­pal­ve­lu­pe­su­las­sa. Joi­den­kin mat­to­jen koh­dal­la riit­tää mai­ni­os­ti pelk­kä sään­nöl­li­nen imu­roin­ti ja mah­dol­lis­ten tah­ro­jen pois­to.