Rauman telakkahallissa vapautuu tilaa jenkkimurtajalle – Merivoimien kolmaskin korvetti saadaan pian veteen, neljännen kokoaminen käynnissä
Janne Rantanen
Rauman telakalla juhlittiin neljännen monitoimikorvetin kölinlaskua. Se on merkittävä virstanpylväs, sillä kaikki neljä Merivoimien sotalaivaa ovat nyt tuotannossa.
– Rungonvalmistus etenee nyt ennakoitua nopeammin, kertoi RMC:n korvettiprojektin johtaja Jari Nieminen.
Kaksi ensimmäistä korvettia ovat vedessä ja Saabin toimittaman taistelujärjestelmän asennus alkamassa.
Kölinlaskutilaisuus järjestettiin Aarno Mannonen -laivahallissa, kolmannen korvetin vieressä. Koska se päästään laskemaan vesille?
– Hyvin pian. Viimeiset runkosaumat hyväksytään tällä viikolla. Kun kolmas korvetti viedään ulos hallista, neljännen lohkot siirretään hallin päärakennuspaikalle ja jenkkijäänmurtajan ensimmäiset lohkot tuodaan sisään, kertoi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen tiistaina.
Juuri tätä tarkoittaa teollistaminen, josta toimitusjohtaja on moneen otteeseen puhunut. Sarjatuotantomaisuus mahdollistaa nopean ja kustannustehokkaan laivanrakennuksen.
– Lohkovalmistus on jo pitkällä, joten jäänmurtajat tulevat valmistumaan äärettömän nopeasti.
RMC:llä on sopimus kahden jäänmurtajan rakentamisesta Yhdysvaltojen rannikkovartiostolle. Entä Suomen oma Aino-murtaja, jonka hankintaprosessi on käynnissä? Mahtuuko se Rauman ”tuotantolinjalle”?
– Meillä on kapasiteettia ja kyvykkyyttä. Suomen murtaja voidaan hyvin ja huoletta tilata täältä, jos kotimainen telakka katsotaan oivalliseksi vaihtoehdoksi, vastasi Mika Nieminen.
Hän viittasi Ruotsin erikoisena pidettyyn päätökseen tilata jäänmurtaja, johon on saatu EU-tukia, Euroopan sijaan Etelä-Koreasta.
Toimitusjohtaja puhuu avoimesti, mutta aikatauluista kysyttäessä hän vaikenee. Esimerkiksi siitä, koska ovat ensimmäiset merikokeet.
– Keskitymme siihen, että joka päivä tiedetään mitä tehdään ja joka päivä pyritään tekemään ”lite bättre”. Kun näin toimitaan ja fokus säilyy, aikataulut toteutuvat ja jopa alittuivat, sanoo Nieminen kuin jääkiekkovalmentaja.
Tässä on onnistuttu. Projektijohtajan mukaan työtapaa muutettiin ennen toisen korvetin vesillelaskua. Neljää alusta ei tehdä jonossa, vaan rinnakkain. Samalla taktiikalla jatketaan, kun siirrytään uuteen vaiheeseen eli asejärjestelmän asennuksiin.
– Se vaatii joustavuutta, entistäkin tiiviimpää yhteistyötä kaikilta projektiin osallistuvilta. Eteen tulevat ongelmat hoidetaan heti ja yhdessä, sanoi Jari Nieminen.
Merivoimien esikuntapäällikkö pitikin Raumalla näkemästään.
– Tuotanto etenee vahvassa yhteistyössä. Kaikki kantavat vastuunsa ja tekevät työnsä tinkimättä. Kaksi ensimmäistä korvettia ovat jo pitkällä. Raumalla valmistuvat neljä taistelualusta tuovat Suomelle merkittävää ja osin ainutlaatuista suorituskykyä, totesi lippueamiraali Janne Huusko.
Jotta uuden Pohjanmaa-luokan sotalaivoista saadaan suunniteltu suorituskyky irti, Merivoimat tarvitsee myös uudenlaista ammattitaitoa. Henkilöstön koulutus etenee laivojen rakentamisen ja aseistamisen rinnalla.
– Laivue-projektissa eletään ruuhkavuosia, kuvasi Huusko.
Kölinlaskun perinteinen potretti. Pian tällä paikalla aloitetaan jenkkijäänmurtajan rungon kokoaminen. Kuva: Janne Rantanen.
Laivanrakennus työllistää
– Laivue 2020 -hankkeen eli Merivoimien neljän monitoimikorvetin suora työllistämisvaikutus Suomessa on noin 3 600 henkilötyövuotta.
– Kahden USA:n Raumalta tilaaman jäänmurtajan suoriksi työllistämisvaikutuksiksi on arvioitu noin 2 000 henkilötyövuotta.
– Näiden kahden hankkeen kokonaisvaikutus lienee yhteensä yli 10 000 henkilötyövuotta.
Kaksi ensimmäistä Merivoimien sotalaivaa Rauman telakalla. Asejärjestelmän asennus on käynnistymässä. Kuva: Janne Rantanen.

