Tui­ja Saa­ri­nen

Syk­sy on ai­kaa, jol­loin puu­tar­ha val­mis­tel­laan tal­veen. Suu­ri il­man­kos­teus ja syys­sa­teet te­ke­vät ajan­koh­das­ta myös eri­no­mai­sen is­tu­tus­töil­le.

Satu Toi­vo­nen rau­ma­lai­ses­ta Vi­her­tec Oy:stä nos­taa tär­keim­pien syys­töi­den kär­keen nur­mi­kon hoi­don.

– Nur­mi­kon leik­kaa­mis­ta kan­nat­taa jat­kaa niin kau­an kuin maa on sula. Kos­ka nur­mik­ko kes­tää pa­rem­min jään ja lu­men al­la, kun se ei ole lii­an ly­hyt, se kan­nat­taa tal­vea vas­ten jät­tää sel­väs­ti nor­maa­lia pi­dem­mäk­si.

Suu­rem­mat leh­det ja neu­la­set on hyvä ha­ra­voi­da pois ja hyö­dyn­tää silp­pu­na.

– Ne voi ajaa ruo­hon­leik­ku­ril­la sil­puk­si ja jät­tää ra­vit­se­maan nur­mik­koa. Sil­pun voi hyö­dyn­tää myös kom­pos­tis­sa, pe­ren­na­pen­kis­sä tai vil­je­ly­laa­ti­kois­sa maan­pa­ran­nu­sai­nee­na. Ko­vem­mat leh­det ku­ten vaah­te­ran- ja tam­men­leh­det ei­vät kun­nol­la maa­du, mut­ta ne­kin voi sil­pu­ta ja käyt­tää pen­sai­den kat­tee­na.

Jos puu­tar­ha­jä­tet­tä on pal­jon, oi­kea osoi­te Rau­mal­la on He­vos­suon jä­te­a­se­ma. Rau­man seu­dun jä­te­huol­to­lai­tos jär­jes­tää myös tänä syk­sy­nä Ri­su­vii­kot, joi­den ai­ka­na ri­su­jen, ha­ra­voin­ti­jät­tei­den ja ome­noi­den tuon­ti ase­mal­le on mak­su­ton­ta. Ri­su­vii­kot jär­jes­te­tään 28.9.‒30.10.

Puis­ta tip­pu­neet ome­nat on hyvä ke­rä­tä maas­ta pois, sil­lä siel­lä ne hou­kut­te­le­vat tu­ho­lai­sia.

Callunat, hopealanka ja marjakanerva ilahduttavat syksyisessä ruukkuasetelmassa pitkään. Kuva: Tuija Saarinen

Kuk­ka­si­pu­li­va­li­koi­ma liik­keis­sä on nyt par­haim­mil­laan, vaik­ka nii­den is­tut­ta­mi­nen on vie­lä mel­ko var­hais­ta. Pa­ras­ta is­tu­tu­sai­kaa on syys-lo­ka­kuu ‒ tie­tys­ti riip­pu­en il­mois­ta.

– Kuk­ka­si­pu­lit on hyvä säi­lyt­tää is­tut­ta­mi­seen as­ti vii­le­äs­sä ja kui­vas­sa ti­las­sa, esi­mer­kik­si au­to­tal­lis­sa. Pa­pe­ri­pus­sin suu kan­nat­taa jät­tää au­ki, ja jos si­pu­lit ovat muo­vi­pus­sis­sa, pus­se­ja ei kan­na­ta säi­lyt­tää pääl­lek­käin, vaan il­ma­vas­ti yh­des­sä ta­sos­sa.

Si­pu­li­ku­kil­la saa kuk­ka­lois­toa var­hai­ses­ta ke­vääs­tä syk­syyn as­ti. En­sim­mäi­set, ku­ten lu­mi­kel­lot, tu­le­vat ni­men­sä mu­kai­ses­ti lu­men al­ta.

Puu­tar­han syys­töi­hin kuu­luu myös nuor­ten pui­den suo­jaus peu­roil­ta, jä­nik­sil­tä ja myy­ril­tä.

– Tar­peek­si kor­ke­al­le ulot­tu­va verk­ko toi­mii par­hai­ten. Jot­kut is­tut­ta­vat puun ym­pä­ril­le esi­mer­kik­si kei­sa­ri­pi­ka­ri­lil­jaa, joka kar­kot­taa myy­riä pis­tä­vän ha­jun­sa avul­la. Mark­ki­noil­la on myös eri­lai­sia kar­kot­tei­ta.

Syk­syl­lä moni in­nos­tuu vaih­ta­maan ke­sä­ku­kat syys­kuk­kiin. Cal­lu­nat, ho­pe­a­lan­gat ja mar­ja­ka­ner­vat ilah­dut­ta­vat ruuk­ku­a­se­tel­mis­sa pit­kään, kun­han nii­tä muis­taa kas­tel­la ai­na pak­ka­siin as­ti.

Syksy on myös sadonkorjuun aikaa. Kuva: Tuija Saarinen

Syk­sy on eri­no­mais­ta is­tu­tu­sai­kaa kuk­ka­si­pu­lien li­säk­si myös puil­le, pe­ren­noil­le ja pen­sail­le. Vii­leä il­ma ja kos­tea maa aut­ta­vat kas­ve­ja juur­tu­maan.

– As­ti­a­tai­mia voi is­tut­taa niin kau­an kuin maa on sula. Pe­ren­no­jen ja­ka­mi­nen on nyt myös ajan­koh­tais­ta. Nyrk­ki­sään­tö on, et­tä syk­syl­lä ja­e­taan ke­vääl­lä kuk­ki­vat ja ke­vääl­lä syk­syl­lä kuk­ki­vat pe­ren­nat.

Puu­tar­han mie­lui­sim­piin syys­töi­hin kuu­luu sa­don­kor­juu.

– Vaik­ka syys­pi­ha teet­tää­kin töi­tä, niin nyt voi hy­vil­lä mie­lin py­säh­tyä het­kek­si naut­ti­maan oman kä­den jäl­jes­tä, to­te­aa Toi­vo­nen.