Eurajoen Parturiliikkeen Raila Viinamäki: Luonteva supliikki on kampaajalle eduksi
40 vuotta täyttävän Eurajoen Parturiliikkeen yrittäjä Raila Viinamäki nauttii ihmisläheisestä työstä.
Eurajoella syntynyt Raila Viinamäki tiesi jo 4-vuotiaana, että hän haluaa parturi-kampaajaksi.
– Toivoin joulupukilta pitkätukkaista nukkea, vaikken mikään nukeilla leikkijä ollutkaan. Nappasin sen mukaan saunaan kerran viikossa, ja pesin sen hiukset. Muuten en sitten leikkinytkään sillä, muistelee Viinamäki.
Viinamäki pysyi päätöksessään tiukkana, vaikka monet neuvoivat menemään lukioon. Ammattikoulun parturi-kampaajalinjan ovet aukenivat ensimmäisellä yrittämällä.
– Valmistuin vuonna 1982, ja ehdin työskennellä parissakin liikkeessä, kunnes minulle tuli paha allergia käsiin. Ajattelin, että se johtui permanenttiaineista ja etten voisi enää tehdä permanentteja.
Halu jatkaa alalla oli kuitenkin niin kova, että Viinamäki päätyi perustamaan oman parturiliikkeen.
– Suunnittelin, että leikkaan vain hiuksia, ja siitä yrityksen nimikin tuli. Allergia kuitenkin hävisi jostain syystä, ja olenkin onneksi koko ajan pystynyt tekemään kaikkea ilman ongelmia.
Viinamäki oli vain 19-vuotias perustaessaan oman yrityksen.
– Nykyään on ihan tavanomaista, että parikymppiset perustavat firmoja. Siihen maailmanaikaan yrittäjyys oli eri juttu kuin tänä päivänä.
Eurajoen Parturiliikkeen ensimmäinen liiketila sijaitsi Eurajoen Sydänmaan tienhaarassa, vanhan kaupan tiloissa. Nykyään tilat löytyvät Eurajoen keskustasta, samasta rakennuksesta, jossa toimii Kaharin nuoriso- ja kulttuuritalo.
Jo pitkään Raumalla asunut Viinamäki kokee olevansa edelleen eurajokilainen.
– Muutin Raumalle vuonna 1985, mutta miellän itseni ennen kaikkea eurajokilaiseksi.
1980-luvulla ei hiuksia värjätty siinä määrin kuin nykyään.
Tuija Saarinen
Asiakkaiden käyttäytymisessä on ollut havaittavissa muutoksia vuosikymmenten aikana.
– Kärjistettynä sanottuna 40 vuotta sitten se permanentti otettiin jouluksi ja juhannukseksi, eikä siinä välissä tehty mitään. Nyt ihmiset pitävät hiuksistaan huolta ympäri vuoden.
– Muotia seurattiin myös tietyllä tavalla orjallisesti: Ensin kaikilla piti olla pulisongit ja sitten yhtäkkiä ne olivat hyvin epämuodikkaat. Tänä päivänä tärkeänä pidetään sitä, mikä istuu persoonaan. Voit olla yhtä muodikas pulisongeilla tai ilman.
1980-luvulla ei hiuksia värjätty siinä määrin kuin nykyään. Permanentit olivat suosiossa, ja aineet olivat voimakkaita. Kampaajat eivät kuitenkaan käyttäneet yleisesti työssään hanskoja, mikä taas tänä päivänä on lähes sääntö.
– Aineet ovat tulleet turvallisemmiksi käyttäjilleen, eivätkä tuoksutkaan ole yhtä vahvoja kuin aikaisemmin. Ennen vanhaan koko perhe haistoi, jos äiti oli käynyt permanentilla.
Samat muoti-ilmiöt toistuvat tietyin väliajoin, toteaa Raila Viinamäki. Tänä päivänä tärkeänä pidetään kuitenkin sitä, mikä istuu persoonaan.
Tuija Saarinen
Samat muoti-ilmiöt toistuvat tietyin väliajoin.
– Tuskin mitään ennennäkemätöntä enää keksitään. Samat vanhat kiertävät vähän eri variaatioin. Itselleni tulee päällimmäisenä mieleen jossakin vaiheessa suosiossa ollut tyyli, että miehille ja pojille jätettiin hiuksiin taakse ohut häntä, joka saattoi olla pitkäkin.
Mallikirjat ovat väistyneet netin tarjonnan myötä. Moni näyttää kuvaa kännykästään, ja sitten keskustellaan, saadaanko asiakkaan hiuksista toivottua lopputulosta aikaiseksi. Viinamäki korostaa yhteisymmärrystä asiakkaan ja kampaajan välillä.
– Jos yhteisymmärrystä ei ole, hommasta ei tule mitään, vaikka olisi kuinka taitava kampaaja. On uskallettava kysyä niin kauan, että ymmärtää, mitä asiakas haluaa.
Yksi hyvä esimerkki kommunikaation tärkeydestä on sentin käsite.
– Jos asiakas sanoo, että otetaan latvoista sentti, tarkistan aina, mikä se asiakkaan sentti on. Se nimittäin vaihtelee hyvinkin sentin ja kymmenen sentin välillä.
Raila Viinamäki on aina tiennyt, että hänestä tulee parturi-kampaaja. Viinamäki oli vain 19-vuotias perustaessaan oman yrityksen.
Tuija Saarinen
Kampaajan on hyvä olla aidosti kiinnostunut ihmisistä. Myös luonteva supliikki on eduksi, muuten työstä tulee raskasta.
– Tähän työhön liittyy niin paljon muutakin kuin hiustenlaittoa. Tässä ollaan hyvinkin lähellä ihmistä, kosketuksissa.
Viinamäki on ollut koko uransa yksinyrittäjä.
– Moni on kysynyt, miksen ota tähän ketään toista. Todella iso osa työviihtyvyyttäni on se, että olen kahden kesken asiakkaan kanssa. Monasti puhutaan syvällisiä, eikä siitä tulisi mitään, jos toinen asiakas olisi vieressä.
Työn ihmisläheisyys on Viinamäelle tärkeää.
– Jos on tehty vaikka jokin pidempikestoinen työ, asiakas saattaa lähtiessään todeta, että ”jaa-a, ei tarvinnutkaan lähteä psykiatrille!” En kuitenkaan ikinä neuvo, mutta ajatuksia voin antaa.
– Hiukset ovat se juttu, jonka takia asiakas tulee, mutta toivoisin, että hän saisi jotakin muutakin siltä käynniltä.
Tuija Saarinen